Auditiivisen ja visuaalisen muistin sekä matemaattisten taitojen kehittäminen Audio Math -ohjelmalla
Sánchez, J. H. & Flores, H. E. 2004. Audio Math: blind children learning mathematics through audio. Proceedings of 5th International Conference Disability, Virtual Reality and Associated Technologies. (http://www.icdvrat.reading.ac.uk/2004/index.htm#abstracts-section-iii).
| Tutkimustavoite |
Tavoitteena kehittää matemaattista osaamista (paikka-arvo, lausekkeet, lukujen hajotelmat, kerto- ja jakolasku) Audio Math -ohjelman avulla. |
| Tutkimusasetelma | Alkumittaus - Harjoittelu (Audio Math ja muut kognitiiviset tehtävät) - Harjoittelun aikainen arviointi (2x1h/vko) - Loppumittaus |
| Osallistujien määrä | 10 |
| Osallistujien ikä | 8-15v |
| Osallistujien kuvaus | Lapset sokeita tai heikkonäköisiä, suurella osalla myös puutteita kognitiivisessa kehityksessä |
| Käytetty ohjelma | Audio Math |
| Ohjelman kuvaus | Matematiikan sisltöinä: paikka-arvo, laskulausekkeet, lukujen hajotelmat, kerto- ja jakolasku. Ohjelmassa edetään aina auditiivisen ohjeen mukaan. Jokaisella pelin osalla oma tunnusäänensä, jotta lapset tietävät, missä kohtaa ovat menossa. Ohjelmassa selkonäyttö. Pelissä eteneminen on mahdollista näppäimistön, peliohjaimen tai piirtopöydän avulla. |
| Harjoittelun kesto | 4 kk |
| Käytetyt mittarit |
Alku- ja loppumittaus: Auditiivinen muistitesti (Immediate Audio Memory Test) (numeerinen muisti, assosiatiivinen muisti, loogisuus) ja Matematiikan testi (Mathematics Knowledge Test) (ymmärrys luvuista sekä suullisesti että kirjallisesti, laskutoimitusten suorittaminen suullisesti ja kirjallisesti, numeeristen sarjojen ja graafisten kuvien laskeminen, matemaattinen mallintaminen). Harjoittelun aikainen arviointi: 4 erityisopettajaa tarkkailivat lapsia ja täyttivät lomaketta |
| Tulokset |
Auditiivisessa muistissa parannus alkumittauksesta loppumittaukseen. Numeerinen muisti 69%, assosiatiivinen muisti 65% ja looginen muisti 3% muilla tutkimuksen ulkopuoisilla lapsilla. Matemaattisessa osaamisessa enemmän parannusta kuin muistitehtävissä. Eniten kehitystä suullisessa laskutaidossa (75%) ja sarjallisessa laskemisessa (100%). |
| Muuta |
Analysoitu yksilöllisesti, koska ryhmä liian heterogeeninen. |
