Sijainti: Pääsivu Matematiikka Tietopalvelu Perustaitojen arviointi

Perustaitojen arviointi

Esi- ja alkuopetusikäisten lasten matematiikan taidot vaihtelevat hyvin paljon. Usein on hankalaa tietää, milloin lapsen taitojen kehitys poikkeaa normaalista kehityksestä. Arvioitaessa lapsen perustaitoja, on hyvä sekä havainnoida, että käyttää erilaisia arviointivälineitä tuen tarpeen tunnistamiseksi ja myöhemmin oppimisen ja tuen toimivuuden seurantaan.
Arviointiprosessi
Arviointiprosessi

 

Vaikeudet matematiikassa voivat eri lapsilla näkyä eri taidoissa. Esimerkiksi jollekin lapselle lukujen luetteleminen oikeassa järjestyksessä on haastavaa, mutta hän ymmärtää lukumäärän laskemiseen liittyviä periaatteita, kuten sen, että viimeksi lueteltu luku kuvaa koko joukon määrää. Toisella lapsella taas lukujen luetteleminen sujuu hyvin, mutta lapsella on vaikeuksia ymmärtää lukusanojen määrään liittyvää merkitystä.

Monet vaikeudet tulevat näkyville jo arjessa lasta havainnoimalla, mutta silti havainnoinnin rinnalla on syytä käyttää erilaisia arviointivälineitä tuen tarpeen tunnistamiseksi. Tuen tarvetta koskeva arviointi on hyvä tehdä koko opetusryhmälle. Erityisesti niiden lasten kohdalla, jotka tarvitsevat tukea, on tärkeää myös taitojen tarkempi arviointi. Sen päämääränä on kartoittaa ne taitojen osa-alueet, joihin tuen/opetuksen tulisi kohdistua ja toisaalta taitojen taso, jolta tuki kannattaa aloittaa. Joskus jo taitojen ryhmäarviointi antaa riittävästi tietoa tuen aloittamiseen ja osataitoja voidaan arvioida tarkemmin annetun tuen aikana.

Oppimisen arvioimisessa on tärkeää ottaa huomioon myös emotionaaliset tekijät: aiheuttaako matematiikka lapsessa kielteisiä tunteita, jotka haittaavat oppimista? Luottaako lapsi kykyynsä oppia matematiikkaa? Matematiikan aiheuttama ahdistus voi saada lapsen entisestään välttelemään tilanteita, joissa laskemista tarvitaan, mikä voi johtaa taitojen heikompaan kehitykseen. Lisäksi on syytä huomioida ympäristötekijöiden vaikutus: mitkä tekijät ympäristössä tukevat tai häiritsevät oppimista? Tarpeentullen lapsi voidaan myös ohjata jatkotutkimuksiin esimerkiksi koulupsykologille, joka arvioi matematiikan oppimisen taustalla olevia kognitiivisia toimintoja.

Tukitoimia suunniteltaessa on tärkeää kartoittaa käytettävissä olevat resurssit koulussa ja kotona suhteuttaa annettavat tukitoimet niihin - lapselle ei ole järkevää suunnitella tukitoimena kolmea erityisopetustuntia viikossa, jos koululla käy kiertävä erityisopettaja yhtenä päivänä viikossa. Jos lapsi saa koulun ja kodin ulkopuolisia tukitoimia, esimerkiksi toimintaterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta, olisi tärkeää, että tuesta käydään eri tahojen välillä keskustelua, jotta eri tahojen antama tuki oli toisia tukevaa ja mahdollisimman kokonaisvaltaista.

Tarjotun tuen aikana on tärkeää seurata lapsen oppimista, jotta tuen vaikuttavuutta voidaan arvioida. Oppimista seuraamalla voidaan arvioida tuen riittävyyttä ja tarvittaessa räätälöidä tukea tarpeisiin sopivaksi niiden lasten kohdalla, jotka eivät ole edistyneet riittävästi suhteessa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin. Oppimisen arvioinnin tulisi olla jatkuvaa niin tuen tarpeen tunnistamisen kuin oppimisen seuraamisen osalta.

sivun alkuun