Sijainti: Pääsivu Matematiikka Tietopalvelu Tukitoimet Tietokoneavusteinen harjaannuttaminen Tutkimustietoa Rahan laskeminen Paikka-arvon harjoitteleminen kolikkotehtävillä (2 tutkimusta)

Paikka-arvon harjoitteleminen kolikkotehtävillä (2 tutkimusta)

Ainsworth, S., Wood, D. & O'Malley, C. 1998. There is More Than One Way to Solve a Problem: Evaluating a Learning Environment that Support the Development of Children's Multiplication Skills. Learning ans Instructions, Vol 8, No 2, 141-157.

Tutkimustavoite
Tavoitteena kehittää lasten ymmärrystä siitä, että yhteen tehtävään voi olla olemassa useita eri ratkaisuja. Harjoittelussa käytetään merkityksellistä ja tuttua ympäristöä; rahan laskemista.
Tutkimusasetelma Alkumittaus - Harjoittelu - Loppumittaus (10 päivän sisällä harjoittelun päätyttyä) - Viivästetty loppumittaus (6 viikkoa loppumittauksen jälkeen)
Osallistujien määrä 40 (satunnaisesti ryhmät 10, 10, 10 ja 10 lasta, kaikissa 5 tyttöä ja 5 poikaa)
Osallistujien ikä 6v 10kk - 7v 9kk
Osallistujien kuvaus kaikilla kokemusta laskimista ja tietokoneista, ryhmät eivät eronneet matemaattisilta taidoiltaan
Käytetty ohjelma Coppers
Ohjelman kuvaus Ohjelma sisältää kolikkotehtäviä. Lapsen tehtävänä on antaa vastaus mahdollisimman monella tavalla. Puolelta lapsista vaadittiin neljä eri ratkaisua ja puolelta vain yksi ratkaisu. Lisäksi yhteenveto taulukko (paikka-arvo) esitettiin vain osalle lapsista näissä molemmissa ryhmissä.
Harjoittelun kesto 2 harjoitusta, yhteensä 60-90 min.
Käyetyt mittarit
Alkumittaus: Basic Number Screening Test (kynä-paperi tehtäviä, rahan laskemista, lapset antoivat vastauksensa pahvikiekoilla, jotka esittivät kolikoita, vastaus tuli antaa mahdollisimman monella tavalla). Loppumittaus: 2 tehtävää, joihin vastaus mahdollisimman monella tavalla
Viivästetty loppumittaus: Sama kuin edellä
Tulokset
Ratkaisujen määrä kasvoi alkumittauksesta loppumittaukseen. Lapset, joilta vaadittiin tietoisesti useampaa ratkaisua harjoittelun aikana, paransivat tilastollisesti merkitsevästi eniten verrattaessa loppumittauksen ratkaisujen määrää. Molemmat ryhmät paransivat tulostaan, kysyttiin heiltä yhtä tai useampaa ratkaisua, jos heille oli harjoittelun aikana esitetty yhteenvetotaulukko. He, joille esitettiin taulukko ja vaadittiin useaa ratkaisua, paransivat til. merk. eniten tulostaan. Tutkimusta ennen tehdyssä yleisessä matematiikan osaamista mittaavassa testissä hyvin pärjänneet käyttivät vähemmän kopiointiin perustuvia strategioita ratkaisuissaan.
Muuta
Ei puhdasta kontrolliryhmää


Tutkimustavoite
Tavoitteena oli tehdä lisätutkimusta Coppers ohjelmaan tehtyjen muutosten jälkeen. Muutoksiin koettiin tarvetta ensimmäisen tutkimuksen perusteella.
Tutkimusasetelma
Alkumittaus - Harjoittelu - Loppumittaus - Viivästetty loppumittaus (samoin kuin edellä)
Osallistujien määrä
50
Osallistujien ikä
8v 4kk - 9v 2kk
Osallistujien kuvaus
Ryhmät: 4 vastausta vaaditaan (10 lasta), 8 vastausta vaaditaan (10), omavalintainen määrä vastauksia, max. 16 (10), kontrollit (20)
Käytetty ohjelma
Coppers
Ohjelman kuvaus
Muutokset: Pistelaskuri ruudulle, kolikkolaskuri vaihdettiin rahatuubeihin, näkymä ruudulla aktivoituu jokaisen valinnan jälkeen, lapsille mahdollisuus itse antaa arvio siitä, kuinka monella tavalla he antavat vastauksen (motivointikeino),
Harjoittelun kesto
sama kuin ensimmäisessä tutkimuksessa
Käytetyt mittarit
Alku- ja loppumittausmateriaali: sama kuin edellisessä tutkimuksessa, lisäksi Y1 -testi (yleinen 7-8 -vuotiaiden matemaattista osaamista mittaava testi)
Tulokset
Kaikki tietokoneavusteiset ryhmät paransivat tilastollisesti merkitsevästi alkumittauksesta loppumittaukseen ja alkumittauksesta viivästettyyn loppumittaukseen. Loppumittauksen ja viivästetyn mittauksen välillä ei tapahtunut enää til. merk. muutosta missään ryhmässä.
Loppumittauksessa 8 vastausta antanut ryhmä til. merk. parempi kuin konrollit ja 4 vastausta antaneet. Viivästetyssä mittauksessa 8 vastausta antaneet til. merk. parempia kuin kontrollit.
Muuta



sivun alkuun