Tuen muoto

Esi- ja perusopetuksessa toteutetaan vuodesta 2011 alkaen kolmiportaista tuen mallia. Tuen muotoja ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja vahvimpana muotona erityinen tuki. Tässä osassa esitellään tukimuotojen nivelvaiheisiin liittyviä dokumentteja: pedagogista arviota, pedagogista selvitystä ja erityisen tuen päätöstä. Samoin selvitetään tuen toimeenpanemiseen liittyviä pedagogisia asiakirjoja: oppimissuunnitelmaa ja HOJKS:ia. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lapsen oppimista tulee arvioida jatkuvasti, ja tukea pitää antaa riittävän varhain. Näin ehkäistään vaikeuksien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia.

Yleinen tuki

Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin on jokaisen oppilaan oikeus. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lapsen oppimista tulee arvioida jatkuvasti, ja tukitoimet pitää aloittaa riittävän varhain. Näin ehkäistään vaikeuksien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Ryhmässä tehtävien säännöllisten arviointien tarkoituksena on tunnistaa mahdollisimman varhain ne lapset, joiden taitojen kehitystä pitää seurata tarkemmin tai jotka tarvitsevat tukitoimia. Yleisen tuen vaiheessa lapsen matematiikan oppimisen tuen tarpeisiin tulee vastata opetusryhmässä myös opetuksen eriyttämisellä, opettajien yhteistyöllä ja joustavilla opetusratkaisuilla. Käytännössä matematiikan opetuksessa tuki näkyy esimerkiksi niin, että opetuksessa käytetään tarkoitukseen sopivaa havaintomateriaalia, joidenkin lasten kanssa keskitytään vain matematiikan ydinsisältöihin, tehtävä- ja läksymäärä mitoitetaan lapselle sopivaksi sekä kokeisiin järjestetään lisäaikaa. Erityislastentarhanopettajaa tai erityisopettajaa konsultoimalla opettaja voi saada vinkkejä opetusmenetelmien ja -materiaalin käyttöön opetusryhmässään.

Kun lapsella on vaikeuksia oppimisessaan tai hän tarvitsee tilapäistä tai lyhytaikaista tukea, hänellä on oikeus saada yleisenä tukena osa-aikaista erityisopetusta ja perusopetuksessa myös tukiopetusta. Erityisopettajien ja erityislastentarhanopettajien avulla osa matematiikan opetuksesta voidaan järjestää samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa ja tukiopetuksessa lapsi voi saada yksilöllisiä tehtäviä, yksilöllistä aikaa sekä ohjausta opettajalta. Tarkoituksena on käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.

Opetuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että huoltajille tiedotetaan osa-aikaisesta erityisopetuksesta, tukiopetuksesta ja niiden toteuttamisen tavoista. Huoltajien kanssa voidaan myös yhdessä miettiä niitä tukitapoja ja -materiaaleja, joiden avulla matemaattisia taitoja voi harjoitella myös kotona niin arkipäivän toimien ohessa (kuten peleissä, leikeissä ja kodin askareiden yhteydessä) kuin läksyjä tehdessäkin. Opettaja voi halutessaan laatia yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa oppimissuunnitelman, jossa esimerkiksi päätetään keskittyä matematiikan oppimisen kannalta olennaisimpiin osa-alueisiin.

Tehostettu tuki

Jos matematiikan oppiminen ei yleisestä tuesta huolimatta etene halutulla tavalla, lapsi tarvitsee vahvempaa, säännöllisempää ja pitkäjänteisempää tukea. Tätä tukimuotoa sanotaan tehostetuksi tueksi. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esi- ja perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Käytännössä matematiikan tehostettu tuki on useimmiten suunnitelmallista ja säännöllistä tukiopetusta tai erityisopettajan antamaa samanaikaisopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Tällöin opetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta ryhmän opettajan tai erityis(lastentarhan)opettajan kanssa tai erityisopettaja voi tulla ohjaamaan lasta opetusryhmään matematiikan tuntien aikana. Erityisopettajalla on mahdollisuus antaa yksilöllisempää ohjausta lapselle, keskittyä matematiikan ydinsisältöjen opettamiseen, huomioida lapsen keskeiset vaikeudet sekä käyttää opetusmenetelmiä ja -materiaaleja, jotka tukevat parhaiten juuri kyseistä lasta.

Pedagoginen arvio

Ennen tehostetun tuen antamista tulee lapsen oppimisen tilanteesta tehdä pedagoginen arvio. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jonka laativat kirjallisesti lapsen opettaja tai opettajat. Pedagogisen arvion dokumentissa kuvataan:

  • lapsen kasvu ja oppimisen tilanne kokonaisuutena
  • lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
  • lapsen oppimisvalmiudet sekä erityistarpeet
  • arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä lapsen oppimista tulisi tukea.

Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeen selvittämisen että tuen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta.

Lapsen matematiikan taitoja on syytä arvioida tarkemmin tässä tukimuodon nivelvaiheessa, jotta pedagogisen arvion dokumenttiin pystytään kuvaamaan lapsen osaaminen ja erityistarpeet mahdollisimman tarkasti. Esiopettajan tukena arviointeja voi tehdä erityisopettaja tai erityislastentarhanopettaja. Perusopetuksessa arviointeja tekee opettajan kanssa yhteistyössä erityisopettaja. Arviointiin voi kuulua esimerkiksi jokin matematiikan taitoja mittaava tehtäväkokonaisuus, ja lisäksi erityisopettaja voi tulla havainnoimaan opetusryhmään lapsen suoriutumista matematiikan tehtävistä.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogisen arvion perusteella moniammatillisessa oppilashuoltotyössä (esim. oppilashuoltoryhmä).

Oppimissuunnitelma

Oppilashuollon käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan lapselle laadittavaan oppimissuunnitelmaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Tehostetun tuen oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arvioinnissa koottuun tietoon. Oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavanlaisia tietoja (tässä nostettu esiin niitä kohtia, jotka koskevat erityisesti matematiikan oppimissuunnitelmaa, ks. tarkemmin sisällön kuvaus lähteestä):

  • oppimisvalmiudet ja oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet
  • opiskelun erityiset painoalueet (matematiikassa)
  • pedagogiset ratkaisut (mm. joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, oppimateriaalit)
  • yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
  • edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi
  • henkilöt, jotka ovat osallistuneet suunnitelman laatimiseen.

Tehostetun tuen aikana lapsen matematiikan oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti sekä tarvittaessa tarkistaa oppimissuunnitelma vastaamaan lapsen tuen tarvetta.

Erityinen tuki

Jos tehostetusta tuesta huolimatta oppimissuunnitelmaan asetetut tavoitteet eivät toteudu ja matematiikan oppiminen on edelleen erittäin vaikeaa, tulee lapsen matematiikan osaamista arvioida ja selvittää tarkemmin. Sen pohjalta pitää miettiä vielä kokonaisvaltaisempaa, suunnitelmallisempaa ja vahvempaa tukea. Erityinen tuki on vahvin tukimuoto, ja sitä voidaan antaa erityisen tuen päätöksellä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esi- ja perusopetuksen tukimuodoista. Erityinen tuki voi matematiikan opiskelussa tarkoittaa oppimäärän yksilöllistämistä, jolloin lapsi etenee matematiikan opiskelussa henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaan ja opetus järjestetään erityisopetuksena, esimerkiksi erityisopettajan antamana pienryhmäopetuksena.

Pedagoginen selvitys

Ennen opetuksen järjestäjän tekemää kirjallista erityisen tuen päätöstä tulee tehdä pedagoginen selvitys lapsen oppimisen tilanteesta. (Poikkeuksena tähän erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että opetusta ei voi antaa vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan syyn vuoksi muuten.) Pedagogista selvitystä laadittaessa voidaan hyödyntää jo aiemmin tehtyä pedagogista arviointia sekä oppimissuunnitelmaa. Pedagogisen selvityksen dokumentti koostuu aiemman toiminnan selvityksestä sekä sen pohjalta tehtävästä arviosta. Ensinnäkin lapsen opettajat laativat selvityksen oppimisen etenemisestä. Toiseksi moniammatillinen oppilashuoltotyö (esim. oppilashuoltoryhmä) kuvaa lapsen saaman tehostetun tuen toteutusta ja lapsen kehitystä tuen aikana, samoin kuin lapsen kokonaistilannetta yleisemmin. Näiden pohjalta opetuksen järjestäjä tekee arvion erityisen tuen tarpeesta. Kirjallisessa pedagogisen selvityksen dokumentissa kuvataan:

  • (matematiikan) oppimisen ja koulunkäynnin tilanne
  • lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista
  • oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • arvio tarvittavista tukijärjestelyistä (mm. opetus- ja opiskelumenetelmät, työtavat, materiaalit ja välineet)
  • arvio siitä, tarvitseeko lapsi oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän.

Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi voidaan myös tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Matematiikan oppimisen osalta tämä voi olla esimerkiksi psykologin tai neuropsykologin kirjoittama lausunto, joka perustuu lapsen oppimisen edellytyksistä tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuksissa on voitu kartoittaa myös muita oppimista mahdollisesti vaikeuttavia tekijöitä laajemmin ja tarkemmin. Psykologin tai neuropsykologin tekemään tutkimukseen tarvitaan aina vanhempien suostumus. Psykologi voi suosittaa tutkimusten perusteella esimerkiksi neuropsykologista kuntoutusta, jotta matematiikan oppiminen helpottuisi.

Erityisen tuen päätös

Erityisen tuen päätöksessä päätetään lapsen oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat (kuten lapsen pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut). Myös oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Erityisen tuen päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen tarve jatkuu, siitä tehdään päätös. Jos katsotaan, että erityistä tukea ei enää tarvita, tuen lopettamisesta tehdään päätös. Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea ja hänelle tehdään oppimissuunnitelma.

Oppimäärän yksilöllistäminen

Ensisijaisena tarkoituksena on, että lapsi voi yleisen ja tehostetun tuen avulla saavuttaa matematiikan yleisen oppimäärän tavoitteet. Jos lapsi ei kuitenkaan pysty saavuttamaan annetusta tuesta huolimatta edes matematiikan ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita, voidaan matematiikan oppimäärä yksilöllistää. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Päätöstä on edeltänyt pedagoginen selvitys, jossa on todettu, että lapsen ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita.

Yksilöllistetyn matematiikan oppimäärän tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan HOJKS:ssa. Yksilöllistettyä matematiikan oppimäärää opiskeleva lapsi voi edetä omaa osaamisvauhtiaan matematiikan opiskelussa häntä parhaiten tukevin opetusmenetelmin ja -järjestelyin. Tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Matematiikan opiskelua tuetaan lisäksi sopiviksi katsotuilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Yksilöllistetyn oppimäärän opetus tapahtuu usein erityisopettajan tuella joko lapsen omassa opetusryhmässä samanaikaisopetuksena tai yksilö- tai pienryhmäopetuksessa erityisopettajan kanssa. Jos lapsella on useita yksilöllistettyjä oppimääriä, lapsi voi saada opetusta pääsääntöisesti kokonaan erityisopetuksen ryhmässä.

Yksilöllistetyn matematiikan oppimäärän arviointi perustuu HOJKS:ssa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tällöin arviointi ei siis ole verrattavissa yleisen oppimäärän mukaan opiskelevan arviointiin. Todistukseen oppiaineen kohdalle merkitään tähti (*), joka kertoo yksilöllistetystä oppimäärästä. Todistuksen lisätietoja-kohdassa tulee mainita, että lapsi on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

HOJKS

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS on pedagoginen asiakirja, josta tulee ilmetä, millaista opetusta ja muuta tukea lapselle erityistä tukea koskevan päätöksen mukaan annetaan. HOJKS:ssa tulee kuvata seuraavanlaisia tietoja (tässä nostettu esiin niitä kohtia, jotka koskevat erityisesti matematiikan yksilöllistettyä oppimäärää, ks. tarkemmin sisällön kuvaus lähteestä):

  • oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • yksilöllistetty oppimäärä ja sen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
  • edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi
  • pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaali ja muu tuki
  • kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä
  • moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
  • yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
  • henkilöt, jotka ovat osallistuneet suunnitelman laatimiseen.

HOJKS:n laatimisessa hyödynnetään lapselle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen oppimisen tarpeiden mukaiseksi.

Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKS:iin. Tietoa voi hyödyntää suunnitelman toteutumista arvioitaessa.

Lähteet

Opetushallitus 2010. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010.

Opetushallitus 2010. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset.

sivun alkuun