RMAT

RMAT-laskutaidon testin avulla voidaan peruslaskutaitoja arvioida suhteessa kolmannesta kuudenteen luokkalaisten suomalaislasten keskimääräistä taitojen kehitystä.
Tekijä Pekka Räsänen
Julkaisija Niilo Mäki Instituutti
Ikäryhmät 3-6-luokkalaiset
Suoritusaika 15 min
Pisteytysaika 5 min
Tarkoitus laskutaidon arviointi
Kohderyhmä psykologit, erityisopettajat
Soveltuvuuus yksilö- tai ryhmäarviointi
Normitus 2673
Julkaisuvuosi 2004

RMAT on standardoitu testi ja sitä voidaan käyttää yhtenä välineenä Laskemiskyvyn häiriön (Stakes - tautiluokitus ICD-10, 1999) määrittelyssä.

RMAT:sta laajemmin

Peruslaskutaito on yksi keskeisistä kulttuurimme edellyttämistä opittavista taidoista. Koululaitoksessa panostetaan tämän taidon opiskeluun. Osalle lapsista tämän taidon oppiminen voi osoittautua työlääksi ja joillekin jopa ylivoimaiseksi. Laskutaidon oppimisen vaikeuksien taustalla voi olla useita tekijöitä. Luotettava diagnostiikka on ensiarvoisessa asemassa suunniteltaessa toimia laskutaidon oppimisen pulmien helpottamiseen.

Testin kehittämisen tausta

Diagnostiset tautiluokitukset suosittavat, että laskutaitoja arvioitaisiin yksilöllisesti standardoidun testin avulla. Tällaisia testejä ei vielä 1990-luvun alussa Suomessa ollut käytettävissä. Silloin vastaperustetussa Niilo Mäki Instituutissa toimi ja toimii edelleen Lastentutkimusklinikka, jossa pyritään sekä tutkimaan lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia,  että kehittämään diagnostisia välineitä heidän vaikeuksiensa tutkimiseen. Koska ylivoimainen valtaenemmistö Lastentutkimusklinikan lapsista on kolmatta – kuudetta luokkaa käyviä koululaisia, kehitettiin näille ikäryhmille soveltuvaksi klinikan toiminnan tarpeisiin RMAT –seulontatesti, joka soveltuu juuri tämän ikäluokan laskutaitojen selvittämiseen.

RMAT–testin malli poimittiin amerikkalaisesta WRAT–tasotestistä, joka on kymmenen minuutin mittainen suoritustesti. WRAT:n psykometriset ominaisuudet ovat useissa tutkimuksissa todettu riittäviksi oppimisvaikeuksien seulontatarpeisiin. RMAT muokattiin kuitenkin sisällöltään suomalaista opetuskulttuuria vastaavaksi ja peruslaskutoimitusten osuutta suurennettiin. RMAT normitettiin vuonna 1992 yhteistyössä kymmenien koulujen ja opettajien kanssa ja sen jälkeen se on ollut vakiovälineenä Lastentutkimusklinikalla sekä käytössä useissa eri tutkimushankkeissa. Tietoa matematiikan oppimisvaikeuksista on entistä enemmän, ja siksi myös osaamisen arviointivälineiden kysyntä on lisääntynyt. Vastataksemme tähän tarpeeseen päätimme julkaista RMAT –testin yleiseen kliiniseen käyttöön.

RMAT on tarkoitettu psykologien ja erityisopettajien käyttöön. Kohderyhmänä ovat lapset, joilla epäillään olevan laskutaidoissa viivettä luokkatasoon tai saadun opetuksen määrään nähden.

Vertailuaineistot

RMAT–testin vertailuaineistot on koottu eri paikoissa ja eri aikoina. Normiaineisto perustuu vuonna 1992 Jyväskylässä kerättyyn aineistoon. Normiaineisto koostuu 2 673 jyväskyläläisestä kolmas–kuudesluokkalaisesta lapsesta.­ Aineisto kerättiin ryhmätutkimuksena syyskuussa. Käsikirjassa esitetty toinen laaja, kolmas–viidesluokkalaisista koostuva aineisto on  kerätty Suomen Akatemian ja Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksen rahoittamassa Merkitystä etsimässä -tutkimusprojektissa vuosina 2000–2002. Lisäksi vertailuissa on mukana Niilo Mäki Instituutissa huhti-toukokuussa 2004 kerätty pieni aineisto luokilta 2–5, sekä opettajien A. Aarnio ja T. Rantanen keräämät seitsemäs–kahdeksasluokkalaisten aineistot.

Reliabiliteetti ja validiteetti

Taulukko 1. RMAT:n ja muiden matemaattisten testien väliset ikäkorjatut korrelaatiot eri tutkimuksissa.
Testi N korrelaatio p
WRAT-R 2673 .547 - .659 <.001
Lukulaatikot – Aritmeettinen päättely 499 .559 - .598 <.001
Kaufman-ABC 70 .425 - .655 <.001
Taulukko 2. RMAT:n tuloksia toistomittaustutkimuksissa
Mittausväli (kk) luokkataso N korrelaatio p
6 4–5 489 .825 <.001
7 4–5 455 .710 <.001
8 4 493 .770 <.001
13 3–4 456 .645 <.001
14 4–5 486 .764 <.001
19 3–5 452 .677 <.001

Testin yhtenäisyys pyrittiin varmistaan esikokeilla, joiden perusteella ne tehtävät, joiden korrelaatio kokonaispistemäärään jäi heikommaksi kuin .50, poistettiin tai korvattiin toisilla. Näin sisäisen luotettavuuden mitaksi, jona useimmiten käytetään Chronbachin alfa –suuretta, tuli esikoeaineistolla (N=450) alfa=.861.

Kieliversiot

RMAT on olemassa seuraavilla kielillä

  • Suomi, normitettu 3–6 -luokille
  • Suomenruotsi, normitettu 3–6 -luokille (julk. 2008)
  • Englanti (ei normeja, julkaisematon testiversio)
  • Albania (normitettu 4. luokka, julkaisematon testiversio)
sivun alkuun