Tehdyt toimenpiteet
Kognitiiviset selitysmallit
Ylös yksi tasoKognitiiviset selitysmallit voidaan jakaa kahteen pääluokkaan. Matemaattisen kognition sisäistä rakennetta kuvaavat mallit ja toisaalta matemaattisen ja muun kognition välisiä yhteyksiä selittävät mallit.
Matemaattisten vaikeuksien alaryhmätutkimukset
Matemaattisia oppimisvaikeuksia on pyritty jaotelemaan erilaisiin alaryhmiin. Tutkimuksissa suurin osa malleista on poimittu aikuisaivovauriotapausten ryhmittelyistä.
Matemaattisen ajattelun kognitiivinen rakenne
Matemaattista ajattelua on kognitiivisen neuropsykologian alueella tarkasteltu kahdella eri tavalla. Toisaalta sitä on pyritty mallittamaan osavaiheisiin ja toisaalta sitä on pyritty jakamaan sisällön perusteella toisistaan riippumattomiin prosesseihin. Selvää on, että matemaattinen ajattelu ei ole yksi prosessi, vaan se voidaan jakaa useisiin pienempiin osiin tai vaiheisiin.
Malli matemaattisen kognition osaprosesseista
Michael McCloskeyn aikuisaivovauriopotilaiden analyyseihin perustuvaa mallia on pyritty myös soveltamaan lasten matemaattisten vaikeuksien osaprosessien tutkimukseen.
Matemaattiset ja ei-kielelliset oppimisvaikeudet
Matemaattisia vaikeuksia on kuvattu myös yhdeksi tyypilliseksi oireeksi ns. ei-kielellisissä oppimisvaikeuksissa. Ei-kielellisten oppimisvaikeuksien tutkimuksen alkuvaiheissa matemaattiset oppimisvaikeudet oli yksi jaottelukriteeri näille vaikeuksille.
Matemaattiset oppimisvaikeudet ja työmuisti
Matematiikan oppimiseen ja matemaattisissa tehtävissä suoriutumiseen tarvitaan varsinaisten matemaattisten taitojen lisäksi erilaisia yleisiä tiedonkäsittelyresursseja kuten työmuistia. Työmuisti yksinään ei ratkaise matemaattisia ongelmia, mutta osana tiedonkäsittelyjärjestelmää se on välttämätön. Se toimii laskemisessa aktiivisena prosessointi- ja varastointitilana, ja toisaalta se tarjoaa resursseja matemaattisten tietojen ja taitojen kehittymiseen (ks. myös Service & Lehto, 2002).