Oppimisvaikeuksien tunnistaminen

Aluksi

Esi- ja alkuopetusikäisten lasten matematiikan taidot vaihtelevat hyvin paljon. Usein on hankalaa tietää, milloin lapsen taitojen kehitys poikkeaa normaalista kehityksestä tai on siinä määrin viivästynyt, että asiaa tulisi tutkia tarkemmin.

Vaikeudet matematiikassa voivat eri lapsilla näkyä eri taidoissa. Esimerkiksi jollekin lapselle lukujen luetteleminen oikeassa järjestyksessä on haastavaa, mutta hän ymmärtää lukumäärän laskemiseen liittyviä periaatteita, kuten sen, että viimeksi lueteltu luku kuvaa koko joukon määrää. Toisella lapsella taas lukujen luetteleminen sujuu hyvin, mutta lapsella on vaikeuksia ymmärtää lukusanojen määrään liittyvää merkitystä.

Tämän kuvauksen tarkoituksena on antaa karkeita suuntaviivoja matematiikan vaikeuksien tunnistamiseen sekä opastaa, missä vaiheessa taitojen tarkempi arviointi on tarpeen. Tutkittiinpa lasta havaintojen pohjalta tai arviointimenetelmillä, keskeinen kysymys on, kuinka lapsi suoriutuu suhteessa ikätovereihin. Tutkimustiedon (ks. Tietopalvelun osio Taitojen kehittyminen) perusteella kerrotaan, mitkä matemaattiset taidot ovat keskeisiä eri ikävaiheissa, missä vaiheessa suurin osa lapsista nämä taidot hallitsee ja miten taitojen puute saattaa näkyä eri tilanteissa.

Lapsilla on hyvin erilaisia oppimiskokemuksia matematiikasta. Toisten lasten kotona tai päivähoidossa matematiikkaan liittyviä taitoja on harjoiteltu paljon, toisilla ei välttämättä nimeksikään. Tämän vuoksi erityisesti esikouluikäisten lasten kohdalla on tärkeä pohtia paitsi senhetkisiä taitoja myös sitä, pystyykö lapsi oppimaan, kun taitoa harjoitellaan. Tiivis yhteistyö lasten vanhempien kanssa on erityisen tärkeää niin esikouluikäisten kuin alkuopetusikäisten lasten vaikeuksien tunnistamisessa ja kehityksen tukemisessa. 

Matematiikan oppimisvaikeuksien havaitseminen esikoulussa

Pelit ja leikit sisältävät paljon tilanteita, joissa harjoitellaan ja käytetään matemaattisia taitoja. Ne saattavatkin muodostua yhdeksi kompastuskiveksi esikouluikäiselle lapselle, jolla on hankaluuksia matematiikassa. Esimerkiksi piiloleikeissä etsijäksi jäävä lapsi ei välttämättä pysty luettelemaan lukuja oikeassa järjestyksessä yhtä pitkälle kuin hänen ystävänsä. Ikätovereihin verrattuna selviä vaikeuksia voi esiintyä myös lukumäärien havaitsemisessa ja lukujonon käyttämisessä esineiden lukumäärän laskemiseen. Esimerkiksi lautapelien pelaamisessa saattaa tulla ongelmia, jos lapsi ei pysty tunnistamaan nopan pistemäärää, siirtämään nappulaa pelilaudalla nopan osoittaman lukumäärän verran tai ymmärtämään suuntiin liittyviä käsitteitä ”eteenpäin” ja ”taaksepäin”.

Myös erilaisissa arjen tilanteissa toimiminen voi osoittautua hankalaksi ja aiheuttaa lapsessa hämmennystä. Ruokailutilanteissa lapsen saattaa olla vaikea toimia ohjeiden mukaan: ”Laita pöytään yhtä monta lusikkaa kuin on lapsia” tai ”Pane jokaiselle yksi lusikka.” Lapsi saattaa poiketa ikäisistään myös sen suhteen, että hän ei itse aktiivisesti tee määriin liittyviä havaintoja eikä esimerkiksi ole kiinnostunut vertailemaan, kenellä on eniten tarroja tai kuinka monta karkkia kukin otti.

Taulukko 1. Esikoululaisen havainnoitavat taidot

Matematiikan oppimisvaikeuksien havaitseminen koulussa

Koulussa on esikoulua vähemmän vapaamuotoisia peli- ja leikkitilanteita ja vastaavasti tehtäväkeskeinen harjoittelu lisääntyy. Peli- ja leikkitilanteet tarjoavat edelleenkin mahdollisuuksia vaikeuksien tunnistamiseen. Tämän lisäksi korostuu varsinainen tehtävätyöskentely, kuten lasten itsenäinen työskentely oppitunnilla sekä opetettavaan sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaaminen. Opettaja voi täydentää omia havaintojaan ja käsityksiään vanhempien ja lapsen kokemuksilla läksyjen teon sujumisesta. Pelkkä läksyjen tarkistaminen ei sinällään välttämättä auta tunnistamaan lapsen vaikeuksia, koska se ei anna käsitystä siitä, miten läksyjen teko sujuu, kuinka kauan ne vievät aikaa ja kuinka paljon apua lapsi tarvitsee.

Taulukko 2: Ensimmäisellä luokalla havainnoitavat taidot

Taulukko 3: Toisella luokalla havainnoitavat taidot

Seulontamittarit matematiikan oppimisvaikeuksien tunnistamisessa

Kun opettaja saa lukukauden alussa uuden lapsiryhmän, on tehtäväsarjojen teettäminen helpoin ja tehokkain tapa saada tietoa lasten taidoista. Tällöin voidaan tunnistaa ne lapset, jotka tarvitsevat todennäköisesti lisätukea oppimiseensa. Tällä hetkellä suomalaisilla opettajilla on käytössä kaksi mittaria, joissa on suomalainen vertailuaineisto: näitä ovat Lukukäsitetesti ja Banuca-testi. Suomalaisen vertailuaineiston eli normitietojen avulla voidaan yksittäisen lapsen suoritusta verrata suomalaisten lasten osaamiseen yleensä. Tämän lisäksi opettajien käytössä on seulontatutkimuksina toimivia ja opetussuunnitelmaan perustuvia mittareita, kuten Mavalka, Makeko ja Taidonportaat. Näistä seulontavälineistä löytyy lisätietoa tietopalvelun kohdasta Arviointimenetelmät.

Muita matematiikan vaikeuksien tunnusmerkkejä

Toisinaan itse taitopuutteita näkyvämpiä saattavat olla lapsen käyttäytymisessä havaittavat piirteet. Lapsi saattaa vältellä pelejä ja leikkejä, joissa pitää luetella lukuja tai laskea lukumääriä. Lapsi voi myös jättää tekemättä tehtävät, joissa tarvitaan yhteen- tai vähenyslaskua. Toisaalta matematiikan tehtäviin voi liittyvä selkeää jännittämistä, lukkiutumista tai jopa ahdistumista. Myös nopea, arvaileva ja virheellinen ratkaisutyyli sekä ystäviltä kurkkiminen tai vastausten jatkuva kysely voivat olla merkkeinä vaikeuksista. Nämä käyttäytymisessä, tunteissa, motivaatiossa ja työskentelytavoissa näkyvät piirteet eivät toki ole aina yhteydessä heikkoon taitotasoon. Tällaiseen toimintaan on kuitenkin aina tärkeää kiinnittää huomiota ja selvittää sen syy, jotta mahdolliset vaikeudet eivät vaikuta kielteisesti myöhempään kehitykseen.