Arjen askareet

Erilaisia kotona olevia asioita

Kaikki sellaiset asiat kotona, joissa esiintyy lukuja ja määriä, voi nostaa näkyvämmin esille. Monet näistä asioista tuntuvat aikuisista itsestäänselvyyksiltä, eikä heti tule ajatelleeksi, että lapselle on pitkä matka monien näiden asioiden ymmärtämiseen.

Esimerkiksi ajan mittaaminen on hyvin monimutkainen kulttuurinen keksintö. Kellossa on käytössä 12- ja 24-kierrot ja 60:een jaetut tunnit. Kalenterissa on nimetyt kuukaudet, jotka voivat olla kolmea pituutta ja seitsämän nimetyn päivän jaksoihin sovittu kierto. Mikään näistä ei ole aloittelijalle helppo asia hahmottaa.

Kalenteri

Seinälle näkyvälle paikalle. Kalenteriin merkitään perheenjäsenten tapahtumat.  Lapsen kanssa katsellaan yhdessä, milloin mitäkin tapahtuu. Keskeisiä käsitteitä ovat eilen, huomenna, ylihuomenna, "kolmen päivän päästä", "kaksi yötä", "ensi viikolla" jne.

Jääkaapin ovessa olevaan yksittäiseen viikko- tai kuukausikalenterisivuun voi jääkaappimagneetilla merkitä kyseisen päivän. Sellaisen viikko- tai kuukausikalenterin voi myös tehdä itse lapsen kanssa. Tämän palvelun Materiaalit-osastossa löytyy malliksi tulostettavat kuukausi- ja viikkokalenteripohjat.

Kello

Kotona on hyvä olla iso seinäkello, jossa on tunnit selkeästi numeroin merkittynä. Myös viidet minuutit voivat olla kellossa näkyvissä. Tilanteet, joissa jotain tapahtuu tiettyyn aikaan (esim. tv-ohjelmien alkaminen, jonnekin lähteminen) on hyvä katsoa yhdessä kellosta. Ensin kannattaa opetella vain tasatunnit, sitten puolet tunnit ja lopuksi minuutit. Keskeisiä käsitteitä tunti, puoli tuntia, minuutti, iso viisari, pikku viisari, tasan, yli, alle, puoli (tuntia vaille) kuusi, vartti. Vaikka kello käy koko ajan, ei opettelussa kannata pitää kiirettä.

Kelloa voi myös harjoitella piirrettyjen mallikellojen avulla. Tämän palvelun Materiaalit-osastossa löytyy malliksi erilaisia tulostettavia kellonkuvia.

Pistetaulu

Seinälle tai oveen A4-paperi, johon sarakkeisiin lapset ja riveihin erilaisia askareita (esim. pöydän kattaus, roskien vienti, sängyn petaus, siivoaminen, tiskikoneen tyhjennys). Näiden arkiaskareiden omaehtoisesta toimittamisesta lapselle voi antaa pisteitä, jotka lapsi merkitsee itse tauluun. Haluttaessa voidaan sopia, että kun tietty määrä pisteitä (esim. 5, 10 tai 20) on kerättynä, niin tehdään jotain mukavaa yhdessä.

Huomion kiinnittäminen määriin ja lukuihin

Aikuisten on hyvä huomioida, miten lapsi pohtii erilaisia määriin liittyviä asioita, ja pyrkiä kysymysten ja huomioiden avulla kohdistamaan lapsen huomio määriin ja lukuihin.

Hyvä arjen tilanne pohtia lukumääriä on esimerkiksi pöydän kattaminen. Siinä lapsen huomio kiinnitetään siihen, kuinka monta

ihmistä syö, siis kuinka monelle aterimet katetaan.

Laskutaidossaan vasta alkuvaiheessa oleva lapsi turvautuu herkästi  yksi-yhteen vastaavuuteen lukumäärän käyttämisen sijasta. Lapsi siis miettii, "Äidille haarukka, isälle haarukka, minulle haarukka ja Tiinalle haarukka", sen sijaan, että laskisi, "Äiti, isä, Tiina ja minä tekee neljä, siis neljä haarukkaa." Tässä aikuinen voi tulla tueksi, ja ohjata lasta miettimään "Montakos meitä on yhteensä?", "Montako haarukkaa siis tarvitaan? Jos haarukoita oli neljä, niin kuinka monta veistä tarvitaan?" Lasta ohjataan käyttämään laskemista ja lukumääriä. Hänen huomionsa kiinnitetään ensin johonkin lukumäärään ja sen jälkeen sen lukumäärän käyttämiseen siinä toiminnassa.

Leikit ja leikkikalut

Usein harhaisestikin ajatellaan, että jotkin leikkikalut ovat parempia kuin toiset. Esimerkiksi legoja pidetään "kehittävinä" leluina. Mikään lelu itsessään ei kuitenkaan ole "kehittävä" tai vähemmän kehittävä. Olennaista on, miten leluilla leikitään. Onko leikki sellaista, että siinä lapsi tulee kiinnittäneeksi huomiota määriin ja käyttääkö hän huomioimiansa lukumääriä omassa toiminnassaan.