Sijainti: Pääsivu Matematiikka Vanhemmalle Oppimisen tukeminen Matematiikan tukipolku

Matematiikan tukipolku

Tässä osassa kuvataan esi- ja perusopetuksessa käytettävä kolmiportaisen tuen malli, jolla lapsia tuetaan myös matematiikan oppimisen vaikeuksissa. Tuen muotoja ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja vahvimpana muotona erityinen tuki. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lapsen matematiikan oppimista tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Näin ehkäistään vaikeuksien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia.

Yleinen tuki

Kun lapsi ei etene matematiikan opiskelussa odotetulla tavalla, herää vanhemmilla ja opettajalla huoli ja kysymys, mistä tämä johtuu. Esiopetusikäisellä matemaattisten taitojen heikkoudet voivat ilmetä esimerkiksi arjen askareissa ja pelitilanteissa, joissa vaaditaan lukumäärien ja numerosymbolien käyttöä, laskemista tai laskemiseen liittyvien käsitteiden ymmärtämistä. Koulussa huoli voi herätä, jos lapsi ei lainkaan innostu matematiikan opiskeluun, jättää läksyjä tekemättä tai pärjää kokeissa huonosti.

Huolen heräämisen jälkeen ryhdytään selvittämään, mistä matematiikan oppimisen vaikeudet saattavat johtua, sekä aletaan tukea lapsen oppimista. Lapsen ryhmän opettaja on tässä vaiheessa merkityksellinen. Esi- ja luokanopettajat kartoittavat oppilaidensa matemaattisia taitoja havainnoimalla lapsen työskentelyä sekä käyttämällä säännöllisin välein esimerkiksi arviointimenetelmiä. Näin vaikeuksiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhain ja vaikeuksien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia voidaan ehkäistä. Jo vaikeuksien havaitsemisen alkuvaiheessa on hyvä tehdä yhteistyötä kodin ja päiväkodin tai koulun välillä ja keskustella tehdyistä huomioista.

Yleisen tuen vaiheessa lapsen matematiikan oppimisen tuen tarpeisiin tulee vastata opetusryhmässä ensisijaisesti laadukkaalla opetuksella, mutta myös opetuksen eriyttämisellä, opettajien yhteistyöllä ja joustavilla opetusratkaisuilla. Käytännössä tuki näkyy esimerkiksi niin, että matematiikan opetuksessa käytetään tarkoitukseen sopivaa havaintomateriaalia, keskitytään matematiikan ydinsisältöihin, mitoitetaan tehtävä- ja läksymäärä lapselle sopivaksi sekä järjestetään kokeisiin lisäaikaa. Opetuksen sisällön eriyttämisessä on kuitenkin muistettava, ettei sisältöä pidä karsia liikaa, mikäli lapsen on tarkoitus suorittaa yleisopetuksen oppimäärä eikä ns. yksilöllistettyä oppimäärää (ks. oppimäärän yksilöllistäminen). Erityislastentarhanopettajaa tai erityisopettajaa konsultoimalla voidaan saada vinkkejä opetusmenetelmien ja -materiaalin käyttöön opetusryhmässä.

Kun lapsella on vaikeuksia oppimisessaan tai hän tarvitsee lyhytaikaista tukea, hänellä on oikeus saada yleisenä tukena osa-aikaista erityisopetusta ja tukiopetusta. Erityisopettajien ja erityislastentarhanopettajien avulla osa matematiikan opetuksesta voidaan järjestää samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa ja tukiopetuksessa lapsi voi saada yksilöllisiä tehtäviä, aikaa sekä ohjausta opettajalta.

Vanhempien kanssa voidaan yhdessä miettiä niitä tukitapoja ja -materiaaleja, joiden avulla matemaattisia taitoja voi harjoitella myös kotona niin arkipäivän toimien ohessa (kuten peleissä, leikeissä ja kodin askareiden yhteydessä) kuin läksyjä tehdessäkin. Opettaja voi halutessaan laatia yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa oppimissuunnitelman, jossa esimerkiksi päätetään keskittyä matematiikan oppimisen kannalta olennaisimpiin osa-alueisiin.

Tehostettu tuki

Jos matematiikan oppiminen ei yleisestä tuesta huolimatta etene halutulla tavalla, lapsi tarvitsee vahvempaa, säännöllisempää ja pitkäjänteisempää tukea. Tätä tukimuotoa sanotaan tehostetuksi tueksi. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esi- ja perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Käytännössä matematiikan tehostettu tuki on usein suunnitelmallista ja säännöllistä tukiopetusta tai erityisopettajan antamaa samanaikaisopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Tällöin opetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta ryhmän opettajan tai erityis(lastentarhan)opettajan kanssa tai erityisopettaja voi tulla ohjaamaan lasta opetusryhmään matematiikan tuntien aikana. Erityisopettajalla on mahdollisuus antaa yksilöllisempää ohjausta lapselle, keskittyä keskeisiin opetussisältöihin ja lapsen keskeisiin vaikeuksiin sekä käyttää opetusmenetelmiä ja -materiaaleja, jotka tukevat parhaiten juuri kyseistä lasta.

Ennen tehostetun tuen antamista tulee lapsen oppimisen tilanteesta tehdä pedagoginen arvio. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogisen arvion dokumenttiin, jonka laativat lapsen opettaja tai opettajat. Pedagogisen arvion dokumentissa kuvataan muun muassa

  • lapsen kasvu ja oppimisen tilanne kokonaisuutena
  • lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
  • lapsen oppimisvalmiudet sekä erityistarpeet
  • arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä lapsen oppimista tulisi tukea.

Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeen selvittämisen että tuen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta.

Lapsen matematiikan taitoja on syytä arvioida tarkemmin tässä tukimuodon nivelvaiheessa esimerkiksi matematiikan taitoja mittaavilla tehtäväkokonaisuuksilla, jotta pedagogisen arvion dokumenttiin pystytään kuvaamaan lapsen osaaminen ja erityistarpeet mahdollisimman tarkasti. Taitojen arviointiin voi osallistua ryhmän opettajan lisäksi myös erityis(lastentarhan)opettaja.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin perustuu pedagogiseen arviointityöhön ja käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä (esim. oppilashuoltoryhmä). Käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänelle laadittavaan oppimissuunnitelmaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Tehostetun tuen oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviointityössä tuotettuun tietoon.

Tehostetun tuen aikana lapsen matematiikan oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti sekä tarvittaessa tarkistaa oppimissuunnitelma vastaamaan lapsen tuen tarvetta.

Erityinen tuki

Jos tehostetusta tuesta huolimatta oppimissuunnitelmaan asetetut tavoitteet eivät toteudu ja matematiikan oppiminen on edelleen erittäin vaikeaa, tulee lapsen matematiikan osaamista arvioida ja selvittää tarkemmin. Sen pohjalta pitää miettiä vielä kokonaisvaltaisempaa, suunnitelmallisempaa ja vahvempaa tukea. Erityinen tuki on vahvin tukimuoto, ja sitä voidaan antaa erityisen tuen päätöksellä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esi- ja perusopetuksen tukimuodoista. Matematiikan opiskelussa erityinen tuki tarkoittaa usein oppimäärän yksilöllistämistä, jolloin lapsi etenee matematiikan opiskelussa henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaan ja opetus järjestetään erityisopetuksena, esimerkiksi erityisopettajan antamana pienryhmäopetuksena.

Ennen opetuksen järjestäjän tekemää kirjallista erityisen tuen päätöstä tulee tehdä pedagoginen selvitys lapsen oppimisen tilanteesta. (Poikkeuksena tähän erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että opetusta ei voi antaa vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan syyn vuoksi muuten.) Pedagogisen selvityksen dokumentti koostuu aiemman toiminnan selvityksestä sekä sen pohjalta tehtävästä arviosta. Ensinnäkin lapsen opettajat laativat selvityksen oppimisen etenemisestä. Toiseksi moniammatillinen oppilashuoltotyö (esim. oppilashuoltoryhmä) kuvaa lapsen saaman tehostetun tuen toteutusta ja lapsen kehitystä tuen aikana, samoin kuin lapsen kokonaistilannetta yleisemmin. Näiden pohjalta opetuksen järjestäjä tekee arvion erityisen tuen tarpeesta.

Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi voidaan myös tarvittaessa hankkia muita asiantuntijalausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Matematiikan oppimisen osalta tämä voi olla esimerkiksi psykologin tai neuropsykologin kirjoittama lausunto, joka perustuu lapsen matematiikan taidoista tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuksissa on voitu kartoittaa myös muita oppimista mahdollisesti vaikeuttavia tekijöitä laajemmin ja tarkemmin. Psykologin tai neuropsykologin tutkimukseen tarvitaan aina vanhempien suostumus. Psykologi voi suosittaa tutkimusten perusteella esimerkiksi neuropsykologista kuntoutusta matematiikan oppimisen vaikeuksiin.

Erityisen tuen päätöksessä (dokumentti) päätetään lapsen oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat (kuten lapsen pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut). Myös oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Kyseessä on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Erityisen tuen päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen tarve jatkuu, siitä tehdään päätös. Jos katsotaan, että erityistä tukea ei enää tarvita, tuen lopettamisesta tehdään päätös. Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea ja hänelle tehdään oppimissuunnitelma. Erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toteutusta ohjaa sen sijaan pedagoginen asiakirja nimeltä HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Oppimäärän yksilöllistäminen

Ensisijaisena tarkoituksena on, että lapsi voi yleisen ja tehostetun tuen avulla saavuttaa matematiikan yleisen oppimäärän tavoitteet. Jos lapsi ei kuitenkaan pysty saavuttamaan annetusta tuesta huolimatta edes matematiikan ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita, voidaan matematiikan oppimäärä yksilöllistää. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Päätöstä on edeltänyt pedagoginen selvitystyö, jossa on todettu, että lapsen ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita. Yksilöllistetyn matematiikan oppimäärän tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan HOJKS:ssa.

Yksilöllistettyä matematiikan oppimäärää opiskeleva lapsi voi edetä omaa osaamisvauhtiaan matematiikan opiskelussa häntä parhaiten tukevin opetusmenetelmin ja -järjestelyin. Tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Matematiikan opiskelua tuetaan lisäksi sopiviksi katsotuilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Yksilöllistetyn oppimäärän opetus tapahtuu usein erityisopettajan tuella joko lapsen omassa opetusryhmässä samanaikaisopetuksena tai yksilö- tai pienryhmäopetuksessa erityisopettajan kanssa. Jos lapsella on useita yksilöllistettyjä oppimääriä, lasta voidaan pääsääntöisesti opettaa kokonaan erityisryhmässä.

Yksilöllistetyn matematiikan oppimäärän arviointi perustuu HOJKS:ssa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tällöin arviointi ei siis ole verrattavissa yleisen oppimäärän mukaan opiskelevan arviointiin. Todistukseen oppiaineen kohdalle merkitään tähti (*), joka kertoo yksilöllistetystä oppimäärästä. Todistuksen lisätietoja-kohdassa tulee mainita, että lapsi on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

HOJKS

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. HOJKS on pedagoginen asiakirja, josta tulee ilmetä, millaista opetusta ja muuta tukea lapselle erityistä tukea koskevan päätöksen mukaan annetaan. HOJKS on siis suunnitelma oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista ja sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKS:n laatimisessa hyödynnetään lapselle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen oppimisen tarpeiden mukaiseksi.

Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKS:iin. Tietoa hyödynnetään myöhemmin arvioitaessa suunnitelman toteutumista.

Lähteet

sivun alkuun