Tehdyt toimenpiteet
Mistä matemaattiset oppimisvaikeudet johtuvat?
Tietämys matemaattisten oppimisvaikeuksien taustalla olevista tekijöistä lisääntyy tällä hetkellä kovaa vauhtia. Ymmärrys matemaattisista vaikeuksista on kuitenkin lähes parikymmentä vuotta jäljessä siitä, mitä tiedetään lukemisvaikeuksista. Vasta 1990-luvulla laajempi joukko tutkijoita kiinnostui näistä kysymyksistä. Lähivuosien aikana tietämyksemme karttuu merkittävästi. Tämä palvelu pyrkii välittämään tätä uutta syntyvää tietoa.
- Onko matikkapäätä tai sen puutetta olemassa?
- Mitkä tekijät ovat yhteydessä matemaattisiin oppimisvaikeuksiin?
Onko matikkapäätä tai sen puutetta olemassa?
Usein kuulee nuorten ja aikuisten sanovan, että "mulla ei ole tota matikkapäätä". Onko sellainen siis oikeasti olemassa? Onko meillä jokin laskemiskeskus päässämme, joka joko toimii tai sitten ei?
Yksinkertaista vastausta ei valitettavasti ole. Aivotoiminnan tutkimuksissa on havaittu, että on olemassa aivoalueita, jotka osallistuvat enemmän kuin muut aivoalueet numeroiden ja lukumäärien pyörittämiseen päässä.
Mitään yhtä ainoaa matikkakeskusta ei päässä kuitenkaan ole olemassa, ja mitä monimutkaisemmasta matemaattisesta tehtävästä on kyse, sitä enemmän aivojen eri alueet näyttäisivät osallistuvan tehtävän prosessointiin.
Jos ajatellaan, että matikkapää on olemassa, niin silloin niitä on yhdessä päässä useita.
Mitkä tekijät ovat yhteydessä matemaattisiin oppimisvaikeuksiin?
Kognitiiviset tekijät vaikuttavat oppimiseen ja osaamiseen
Jos selitystä taitoihin tai taitopuutteisiin haetaan psykologilta ja psykologin testeistä, niin seuraavien asioiden on todettu olevan yhteydessä heikkoon menestykseen koulumatematiikassa:
- työmuisti (kyky pitää asioita mielessä)
- tarkkaavaisuus (kyky keskittyä johonkin asiaan, jakaa huomiotaan useampaan asiaan, kyky vaihtaa joustavasti huomion kohdetta)
- toiminnanohjaus (kyky ohjata omaa toimintaa, suunnitella)
- kielelliset taidot
- avaruudellinen hahmottaminen (tilanhahmottaminen, visuaalisten havaintojen muokkaaminen ja kääntely mielessä)
Tunteet, itsetunto ja motivaatio ovat tärkeitä
Psykologi voi myös korostaa toistuvien huonojen tulosten ja epäonnistumisten aikaansaamaa heikon itsetunnon ja motivaation puutteen kierrettä. Epäonnistumiset luovat epäuskoa omiin kykyihin, mikä johtaa siihen, että ei synny halua harjoittaa taitoja, joka puolestaan johtaa seuraavaan epäonnistumiseen. Tämä puolestaan vahvistaa entisestään käsitystä omasta "heikosta matikkapäästä".
Väärinymmärrykset
Kun opettaja tai erityisopettaja selvittää heikkojen suoritusten takana olevia tekijöitä, hän havaitsee usein, että lapsi on ymmärtänyt opetetun asian väärin. Lapsi on yrittänyt luoda käsityksen asiasta, mutta häneltä näyttäisi puuttuvan liian paljon palasia, jotta hän pystyisi palapelin kokoamaan.
Kun yhden asian on ymmärtänyt väärin, on vaikea oppia seuraavaa asiaa, jonka ymmärtäminen edellyttäisi aikaisemmin opetettujen asioiden hallintaa.
Virheet heikentävät taitojen sujuvoitumista
Ensimmäisillä koululuokilla harjoitellaan paljon yhteen- ja vähennyslaskuja pienillä luvuilla. Laskeminen muuttuu sitä helpommaksi, mitä enemmän näitä, ns. aritmeettisia yhdistelmiä (esim. 3+4, 10-2) oppii muistamaan ulkoa. Virheet suorituksissa, erityisesti kun opeteltavaa asiaa yritetään painaa mieleen, heikentävät merkittävästi mieleenpainamisen onnistumismahdollisuuksia. Myös virheelliset suoritukset tallentuvat muistiin, ja jos kahdella eri laskemiskerralla laskusta 4+7 on tullut vastaukseksi 11 ja 12, niin muistinvaraisesti ei oikeaa tulosta näiden kahden vaihtoehdon välillä löydy, vaan lapsen on turvauduttava hitaampaan ja virhealttiimpaan strategiaan eli luettelemiseen.