Sijainti: Pääsivu Matematiikka Vanhemmalle Lainsäädäntöä ja käytänteitä

Lainsäädäntöä ja käytänteitä

Tässä osassa kerrotaan lakisääteisistä yhteiskunnan tarjoamista oppimisen tukitoimista, joita on tarjolla esi- ja perusopetusikäisille lapsille. Tarkoituksena on kuvata tukitoimien järjestämisen keskeisiä periaatteita erityisesti silloin, kun lapsi tarvitsee tukea oppimiseen. Käytännössä kunnat järjestävät tukitoimia hieman eri tavoin, joskin uuden perusopetuslakimuutoksen myötä käytänteitä pyritään maassa yhtenäistämään. Tarkempaa tietoa oman kunnan opetuksen järjestämisestä ja tarjottavista tukitoimista kannattaa kysyä lapsen opettajalta tai kunnan opetuksen järjestämisestä vastaavilta henkilöiltä.

Lait ja asetukset

Perusopetuslaki sekä tietyt asetukset ohjaavat opetusta, sen järjestämistä ja toteuttamista käytännössä. Alla olevaan tiedostoon on koottu muutamia keskeisiksi katsottuja kohtia, jotka ohjaavat erityisesti opetuksen eri tukitoimien toteuttamistapoja. Laki- ja asetustekstit ovat verkkolinkkeinä lähdeluettelossa.

Lait ja asetukset (pdf, 29 kt)

Opetuksen ja tuen järjestäminen

Kuntien järjestämän perusopetuksen peruslinjauksina ovat Opetushallituksen valtakunnalliset Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Näitä tarkennetaan alueellisilla, seutukunnallisilla, kunnallisilla ja koulukohtaisilla opetussuunnitelmilla, joissa kerrotaan yhteisen palvelumallin pääperiaatteet ja selvitetään, kuinka lasten koulunkäynti sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään.

Inklusiivinen opetus

Opetuksen järjestämisessä pyritään noudattamaan Suomessa yhä enemmän niin sanotun inklusiivisen opetuksen periaatetta. Sen mukaisesti lapsen opetus pyritään ensisijaisesti järjestämään hänen omassa lähikoulussaan tarvittavin tukitoimin. Jos lapsen lähikoulun tarjoamat tukimuodot eivät riitä tukemaan lapsen oppimista riittävästi, toimitaan paikallisen suunnitelman mukaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsi siirtyy opiskelemaan kunnan toiseen kouluun, johon on keskitetty tietyt kunnan oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot.

Joustavat opetusryhmät

Inklusiivisen periaatteen mukaiseen opetukseen kuuluu, että lapset opiskelevat joustavasti eri opetusryhmissä. Lapsen tuen tarve voi vaihdella opiskelupolun varrella. Näin opetusjärjestelyt tulisikin sovittaa lapsen kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi. Joustavien opetusryhmien käyttöön liittyy joustava opetushenkilö- ja avustajaresurssin käyttö.

Esiopetuksen aikana lapsen tarvitsemaa oppimisen tukea pyritään järjestämään pääasiassa muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, jolloin erityis- tai erityislastentarhanopettaja osallistuu ryhmän toimintaan toisena opettajana, tai pienryhmä- ja yksilöopetuksena siten, että työskentelyä ohjaa sovitusti erityis(lastentarhan)opettaja tai esiopettaja. Avustaja voi myös työskennellä pienryhmän tai yksittäisen lapsen kanssa, mutta vastuu opetuksesta on tällöin kuitenkin ryhmän opettajalla. Lapsille, joilla on erityisen tuen päätös ja jotka tarvitsevat pääsääntöisesti erityistä tukea oppimisessaan, voidaan muodostaa myös oma lapsimäärältään pienempi opetusryhmä, erityisryhmä. Tällöinkin yhteistyötä ja osittaista opetusryhmien joustavaa ryhmittelyä voidaan tehdä toisten esiopetusryhmien kanssa.

Myös perusopetuksessa lapselle voidaan antaa hänen tarvitsemaansa tukea tuen määrästä riippuen joko yleisopetuksen ryhmässä, osa-aikaisena erityisopetuksena tai erityisryhmässä. Yleisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva lapsi saa useimmiten tukea eriyttämisen, tukiopetuksen tai osa-aikaisen erityisopetuksen keinoin, jolloin erityisopettaja tukee lasta samanaikaisopetuksessa tai pienryhmä- tai yksilöopetuksessa. Jos tuen tarve on suuri, opetus voidaan järjestää pääsääntöisesti erityisryhmässä, jolloin opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja. Erityisryhmät tekevät usein yhteistyötä yleisopetuksen ryhmien kanssa. Ryhmät voivat pitää esimerkiksi yhteisiä oppitunteja tai pääsääntöisesti erityisryhmässä opiskeleva lapsi voi opiskella jotakin oppiainetta yleisopetuksen ryhmässä integroituneena, jos se on hänen oppimisensa ja koulunkäyntinsä kannalta tarkoituksenmukaista. Erityisryhmät voivat toimia yleisopetuksen kouluissa tai erityiskouluissa.

Lapsen tuen tarve oppimisessa voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useampaan. Joustavilla opetusryhmillä voidaan vastata lapsen kulloiseenkin tuen tarpeeseen tarkoituksenmukaisesti.

Eriyttäminen

Opetuksen eriyttäminen on ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin, koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Opetuksen sisällön eriyttämisessä on kuitenkin muistettava, että sisältöä ei pidä karsia liikaa, mikäli lapsen on tarkoitus suorittaa yleisopetuksen oppimäärä eikä ns. yksilöllistettyä oppimäärää (ks. oppimäärän yksilöllistäminen). Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi sopivalla tilankäytöllä sekä tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia ja ryhmittelemällä lapsia joustavasti. Eriyttämisen avulla lapsille voidaan järjestää sopivia oppimisen haasteita ja onnistumisen kokemuksia heidän omien vahvuuksiensa mukaan. Eriyttämisellä voidaan vaikuttaa myönteisesti myös lapsen oppimismotivaatioon. Eriyttämisen onnistunutta toteuttamista tukee yhteistyö opettajien kesken sekä huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Yksi eriyttämisen muoto on tukiopetus, jossa mahdollistuu yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Lapsella, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Tukiopetusta annetaan joko niiden työjärjestyksen mukaisten tuntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Tukiopetusta voidaan antaa samanaikaisopetuksena lapsen opetusryhmässä, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Huoltajia tulee tiedottaa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja sen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.

Osa-aikainen erityisopetus

Lapsella, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä. Esiopetuksessa osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja tai erityislastentarhanopettaja. Perusopetuksessa opetusta antaa erityisopettaja. Opetus voi tapahtua samanaikaisopetuksena lapsen opetusryhmässä tai pienryhmä- tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa lapsi voi saada tukea muun muassa puheeseen ja artikulaatioon (esimerkiksi r- ja s-äännevirheet), lukemisen ja kirjoittamisen sekä matemaattisiin taitoihin sekä yksittäisten oppiaineiden opiskeluun. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa voidaan keskittyä esimerkiksi myös toiminnanohjaustaitojen ja opiskelutekniikkojen harjoitteluun. Erityisopettaja voi olla tukena myös lapsille, joilla on sosiaalisia tai tunne-elämän vaikeuksia.

Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Sen tavoitteet ja sisällöt nivelletään lapsen saamaan muuhun tukeen. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tulee tiedottaa lasta ja huoltajia. Onnistuneen osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamisessa yhteistyö sekä huoltajien että opettajien kesken on tärkeää.

Erityisopetuksen ryhmät

Erityistä tukea saavan lapsen erityisopetus voidaan järjestää muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisryhmässä luokkamuotoisena tapahtuvaa opetusta saatetaan kutsua myös erityisluokka-, pienluokka- tai pienryhmäopetukseksi, sillä ryhmän koko on suositusten mukaan, lasten tuen tarpeesta riippuen, kuudesta kymmeneen oppilasta. Ryhmä on näiden lasten pääsääntöinen opetusryhmä, josta voidaan kuitenkin integroitua opiskelemaan muihin opetusryhmiin. Luokkamuotoisesta erityisopetuksesta vastaa esikoulussa erityislastentarhanopettaja ja perusopetuksessa erityisluokanopettaja. Lisäksi ryhmässä on usein ryhmäkohtainen avustaja tukemassa lasten oppimista.

Erityisryhmät voidaan muodostaa eri tavoin, riippuen paikallisen palvelumallin linjauksista. Kunnassa voi olla omat erityisopetuksen ryhmät esimerkiksi lapsille, joilla on haasteita kielenkehityksessä, ja omat opetusryhmät lapsille, jotka tarvitsevat erityistä tukea sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen. Joissakin kunnissa näitä lapsia opetetaan samassa opetusryhmässä. Usein erityisryhmissä käytetään yhdysluokkaopetusta, jolloin ryhmässä opiskelee lapsia eri vuosiluokilta.

Esi- ja alkuopetuksen välimaastoon sijoittuu niin sanottu startti- tai nollaluokkaopetus. Joissakin kunnissa ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on erityisen tuen päätös ja pidennetty oppivelvollisuus. Toisaalla ryhmä on voitu muodostaa niille lapsille, jotka tarvitsevat vielä ylimääräisen vuoden kypsytelläkseen ensimmäisellä luokalla tarvittavia taitoja (koulun aloittamisen viivästäminen vuodella). Tällöin opetuksen tavoitteet ovat usein esi- ja alkuopetuksen välimaastosta. Toisaalla ryhmässä voi olla myös sellaisia yleisopetuksen ensimmäisen vuosiluokan opetussuunnitelmaa noudattavia lapsia, jotka tarvitsevat koulunkäyntinsä alussa pienempää ryhmää. Startti- tai nollaluokka katsotaan siis kunnasta riippuen joko yleisopetuksen pienryhmäksi tai erityisryhmäksi. Starttiluokalta lapsi etenee ensimmäiselle tai toiselle luokalle joko yleisopetuksen ryhmään tai erityisryhmään, riippuen tuen tarpeesta.

Yleinen tuki

Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin on jokaisen oppilaan oikeus. Yleisen tuen vaiheessa oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan mm. opetuksen sisältöä ja menetelmiä eriyttämällä, joustavilla opetusjärjestelyillä, tukiopetuksella ja osa-aikaisella erityisopetuksella.  Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lapsen oppimista tulee arvioida jatkuvasti, ja tukitoimet pitää aloittaa riittävän varhain. Yleisen tuen avulla pyritään ennaltaehkäisemään oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja niiden kasautumista myöhemmin. Kodin ja (esi)koulun välinen yhteistyö on ensisijaisen tärkeää mietittäessä lapsen oppimista parhaiten palvelevia tukimuotoja.

Kun lapsella on vaikeuksia oppimisessaan tai hän tarvitsee lyhytaikaista tukea, hänellä on oikeus saada yleisenä tukena esimerkiksi osa-aikaista erityisopetusta tai tukiopetusta. Erityisopettajien ja erityislastentarhanopettajien avulla osa opetuksesta voidaan järjestää joustavasti samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa ja tukiopetuksessa lapsi voi saada yksilöllisiä tehtäviä, aikaa sekä ohjausta opettajalta.

Vanhempien kanssa voidaan yhdessä miettiä niitä tukitapoja ja -materiaaleja, joiden avulla taitoja pystyy harjoittelemaan myös kotona niin arkipäivän toimien ohessa (kuten peleissä, leikeissä ja kodin askareiden yhteydessä) kuin läksyjä tehdessäkin. Opettaja voi halutessaan laatia yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa oppimissuunnitelman, jolla pyritään turvaamaan parhaat edellytykset oppimiselle. Oppimissuunnitelma ei ole yleisen tuen aikana pakollinen, mutta se on hyvä keino jäsentää lapsen saamaa lisätukea ja sopia eri toimijoiden vastuualueista.

Lapsen oppimista tukevia ratkaisuja voidaan etsiä myös hyödyntämällä oppilashuoltoryhmän moniammatillista osaamista, kuten (koulu)psykologin ja kuraattorin tai sosiaalityöntekijän palveluja.

Tehostettu tuki

Jos oppiminen ei yleisestä tuesta huolimatta etene halutulla tavalla, lapsi tarvitsee  vahvempaa, säännöllisempää ja pitkäjänteisempää tukea. Tätä tukimuotoa sanotaan tehostetuksi tueksi. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esi- ja perusopetuksen tukimuotoja, kuten tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeen selvittämisen että tuen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta.

Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin perustuu pedagogiseen arviointityöhön ja käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä (esim. oppilashuoltoryhmä).

Pedagoginen arvio

Ennen tehostetun tuen antamista tulee lapsen oppimisen tilanteesta tehdä pedagoginen arvio. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogisen arvion dokumenttiin, jonka laativat kirjallisesti lapsen opettaja tai opettajat. Pedagogisen arvion dokumentissa kuvataan lapsen kasvu ja oppimisen tilanne kokonaisuutena, lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista, lapsen oppimisvalmiudet sekä erityistarpeet ja arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä lapsen oppimista tulisi tukea. Pedagogisen arvion dokumentti käsitellään oppilashuoltotyössä (esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä). Tämän jälkeen lapselle suunniteltu tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Tehostetun tuen oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviointityössä tuotettuun tietoon.

Tehostetun tuen aikana lapsen oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti sekä tarvittaessa tarkistaa oppimissuunnitelma vastaamaan lapsen tuen tarvetta.

Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, jotka eivät muiden tukitoimien avulla saavuta kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteitaan. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esi- ja perusopetuksen tukimuodoista. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös (erityisen tuen päätös), jota edeltää pedagoginen selvitys lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tilanteesta. Erityisen tuen päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS.

Pedagoginen selvitys

Ennen opetuksen järjestäjän tekemää kirjallista erityisen tuen päätöstä tulee tehdä pedagoginen selvitys lapsen oppimisen tilanteesta. Poikkeuksena tähän erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että opetusta ei voi antaa lapselle vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan syyn vuoksi muuten. Pedagoginen selvitys on dokumentti, joka koostuu aiemman toiminnan selvityksestä sekä sen pohjalta tehtävästä arviosta. Ensinnäkin lapsen opettajat laativat selvityksen oppimisen etenemisestä. Toiseksi moniammatillinen oppilashuoltotyö (esim. oppilashuoltoryhmä) kuvaa lapsen saaman tehostetun tuen toteutusta ja lapsen kehitystä tuen aikana, samoin kuin lapsen kokonaistilannetta yleisemmin. Näiden pohjalta opetuksen järjestäjä tekee arvion erityisen tuen tarpeesta.

Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi voidaan myös tarvittaessa hankkia muita asiantuntijalausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto.

Erityisen tuen päätös

Erityisen tuen antamiseksi lapselle tulee tehdä erityisen tuen päätös. Se on hallinnollinen asiakirja, jossa päätetään lapsen oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat (kuten lapsen pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut). Kyseessä on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Myös oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Erityisen tuen päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten arvioidaan lapsen tilannetta uudestaan ja laaditaan uusi pedagogisen selvityksen dokumentti. Mikäli erityisen tuen tarve jatkuu, siitä tehdään päätös. Jos katsotaan, että erityistä tukea ei enää tarvita, tuen lopettamisesta tehdään päätös. Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea ja hänelle tehdään oppimissuunnitelma.

Yksilöllistetty oppimäärä

Ensisijaisena tarkoituksena on, että lapsi voi yleisen ja tehostetun tuen avulla saavuttaa oppiaineen yleisen oppimäärän tavoitteet. Jos lapsi ei kuitenkaan pysty saavuttamaan annetusta tuesta huolimatta edes oppiaineen ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita, voidaan oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Päätöstä on edeltänyt pedagoginen selvitys, jossa on todettu, että lapsen ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita. Yksilöllistetyn oppiaineen oppimäärän tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan HOJKS:ssa (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).

Yksilöllistetyn oppimäärän opetus tapahtuu usein erityisopettajan tuella joko lapsen omassa opetusryhmässä samanaikaisopetuksena tai yksilö- tai pienryhmäopetuksessa erityisopettajan kanssa. Jos lapsella on useita yksilöllistettyjä oppimääriä, lapsi voi pääsääntöisesti saada opetusta kokonaan erityisryhmässä.

Yksilöllistetyn oppiaineen oppimäärän arviointi perustuu HOJKS:ssa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tällöin arviointi ei siis ole verrattavissa yleisen oppimäärän mukaan opiskelevan arviointiin. Todistukseen oppiaineen kohdalle merkitään tähti (*), joka kertoo yksilöllistetystä oppimäärästä. Todistuksen lisätietoja-kohdassa tulee mainita, että lapsi on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Pidennetty oppivelvollisuus

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset, kuten esimerkiksi näkö- ja kuulovammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Tällöin lapselle tehdään myös päätös erityisestä tuesta. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä lapsen on mahdollista aloittaa vapaaehtoinen esiopetus jo viisivuotiaana. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.  Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen toteuttamistavoista.

Toiminta-alueittain opiskelu

Kun opetusta ei voida järjestää lapsen vamman tai vaikean sairauden takia oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, järjestetään opetus toiminta-alueittain. Toiminta-alueittaisesta opetuksesta päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa lasta arvioidaan niiden tavoitteiden mukaan, jotka hänelle on sovittu HOJKS:ssa. Arvioitavana on lapsen taitojen edistyminen toiminta-alueittain. Arvioinnin tulee perustua lapsen kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon lapsen vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.

Yksilölliset suunnitelmat

Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea, ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Tehostetun tuen oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviointityössä tuotettuun tietoon.

Oppimissuunnitelma sisältää tietoja muun muassa lapsen oppimisvalmiuksista ja erityistarpeista, oppimisen tavoitteista, erityisistä painoalueista (oppiaineessa), pedagogisista ratkaisuista ja edistymisen seurannasta ja arvioinnista. Tehostetun tuen aikana lapsen oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti sekä tarvittaessa tarkistaa oppimissuunnitelma vastaamaan lapsen tuen tarvetta.

HOJKS

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. HOJKS on pedagoginen asiakirja, josta tulee ilmetä, millaista opetusta ja muuta tukea lapselle erityistä tukea koskevan päätöksen mukaan annetaan. HOJKS on siten suunnitelma oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista ja sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKS:n laatimisessa hyödynnetään lapselle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogisen selvitystyön tuomaa tietoa. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen oppimisen tarpeiden mukaiseksi.

Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKS:iin. Tätä tietoa hyödynnetään myöhemmin arvioitaessa suunnitelman toteutumista.

Oppilashuoltotyö

Koulujen ja päiväkotien oppilashuoltotyö on olennainen osa kaikkien lasten ja opetustyöhön osallistuvien aikuisten hyvinvoinnin turvaamisessa, myös ennalta ehkäisevästi. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.

Opetuksen järjestäjän tulee määrätä, millä tavoin opetussuunnitelman perusteiden mukainen oppilashuolto koulussa järjestetään. Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan oppilashuollon osalta yhteistyössä niiden virkamiesten kanssa, jotka hoitavat kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuoltoa ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen ja hänen vanhempiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tiedonsaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.

Koulussa ja päiväkodeissa oppilashuoltotyötä tehdään moniammatillisissa oppilashuoltoryhmissä, joihin nimetään työntekijät. Päiväkodeissa oppilashuoltoryhmään kuuluu usein päiväkodin johtaja, erityislastentarhanopettaja, (koulu)psykologi, terveydenhoitaja, tarvittaessa lastensuojelun työntekijä sekä kyseisen ryhmän opettaja. Kouluissa ryhmässä toimii usein koulun rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja sekä asianomainen opettaja. Tarpeen mukaan ryhmään voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita ja lapsen huoltajat. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä lasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat ottaa osaa ne lapsen opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin lapsen asian käsittely välittömästi kuuluu. Koulussa lasten asiat otetaan oppilashuoltoryhmän käsittelyyn huoltajien suostumuksella ja opettajan ehdotuksesta. Oppilashuoltoryhmän keskeisimmät tehtävät ovat esille tulleiden asioiden käsittely, toimenpiteistä ja työnjaosta sopiminen sekä seuranta. Lisäksi oppilashuoltoryhmä koordinoi ja kehittää koulunsa oppilashuoltoa yleisesti.

Lähteet

Opetushallitus (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.

Opetushallitus (2010). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Opetushallitus (2010). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset.

Perusopetusasetus 20.11.1998/852.

Perusopetuslaki 21.8.1998/628.

Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001)

sivun alkuun