2lk Lukeminen - Käyttäjän opas

Lukemisen ja kirjoittamisen tuen tarpeen tunnistamisen välineiden käyttö ja tulosten tulkinta toisella luokalla.

Lataa käyttäjän opas pdf-tiedostona (574kB, 31.1.2014)

Tuen tarpeen tunnistamisen välineet ovat osa LukiMat-palvelun Oppimisen arviointi -materiaaleja, jotka on laadittu matematiikan ja lukemisen sekä kirjoittamisen tuen tarpeen tunnistamiseen, taitojen tarkempaan arviointiin sekä taitojen kehityksen ja oppimisen seurantaan. Lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen arviointiin on laadittu välineet 1. ja 2. luokille. Lukutaidon arviointivälineillä arvioidaan teknistä lukutaitoa.

Lukemisen osalta Oppimisen arviointi -materiaali muodostaa kokonaisuuden, johon kuuluvat koko ryhmän lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen arviointiin suunnitellut Tuen tarpeen tunnistamisen välineet sekä tuen aikaisen yksilöllisen kehityksen seuraamiseen tarkoitetut Oppimisen seurannan välineet. Tuen tarpeen tunnistamisen välineet on suunniteltu käytettäväksi kolmessa eri ajankohdassa: lukuvuoden alussa (syksy), keskellä lukuvuotta (talvi) sekä lukuvuoden lopussa (kevät). Välineisiin on kerätty viiteaineistot kyseisinä ajankohtina.

Tuen tarpeen tunnistamisen välineet sisältävät ryhmäarviointitehtäviä  ja yksilöarviointitehtäviä Ryhmäarvioinnilla arvioidaan koko ryhmän lukemisen sujuvuutta ja oikeinkirjoitusta. Yksilöarviointia on tarkoitus käyttää ryhmäarvioinnin lisänä tarvittaessa taitojen lisäkartoitukseen. Yksilöarvioinnin ääneenlukemisen tehtävät antavat lisätietoa lapsen lukemisen sujuvuudesta.

Oppimisen seurannan välineitä voidaan käyttää tarpeen mukaan ja ajankohdasta riippumatta taitojen kehityksen ja oppimisen seurantaan sekä taitojen tarkempaan arviointiin.

Tuen tarpeen tunnistamisen välineillä opettaja pystyy arvioimaan omaan ryhmäänsä kuuluvien lasten lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen hallintaa kolmessa eri ajankohdassa ja vertaamaan sitä omaa luokkaansa huomattavasti laajemman viiteryhmän osaamistasoon. Näin, yhdessä lapsen oppimista koskevien muiden havaintojen kanssa, opettaja pystyy tekemään päätelmiä siitä, keiden lasten taitoja sekä tuen riittävyyttä tulisi arvioida ja seurata tarkemmin. Välineillä on mahdollista saada tietoa siitä, mitkä taidot vaativat tarkempaa arviointia, mahdollista lisätukea ja oppimisen seurantaa.

Arvioitavat taidot ja niihin liittyvät tehtävät

Lukemisen ja kirjoittamisen ajatellaan kehittyvän vaiheittain kohti sujuvaa taitojen hallintaa. Sujuvan lukutaidon perusta on kirjain-äänne-vastaavuuksiin perustuva, kokoava lukemisen taito. Suomen kielen kirjoitusjärjestelmä on kirjain-äännevastaavuuksiltaan säännönmukainen, mikä helpottaa kokoavan lukutaidon omaksumista. Suomalaislapset oppivatkin tarkan lukemisen taidon suhteellisen nopeasti, ja valtaosa heistä lukee tarkasti ensimmäisen luokan kevääseen mennessä (lue tarkemmin Tietopalvelun kohdasta Lukutaidon kehittyminen sekä Luki-vaikeudesta Luki-taitoon –kirjan luvusta Miten kirjoitusjärjestelmä vaikuttaa lukemaan oppimiseen; Aro, 2006). Lukemiskokemuksen karttumisen myötä äänteellinen kokoaminen nopeutuu ja automatisoituu ja siirrytään yhä sujuvampaan lukemistyyliin. Tällöin tunnistamisen tukena ovat todennäköisesti myös yhtä kirjainta suuremmat yksiköt ja vähitellen siirrytään yhä sujuvampaan lukemiseen. Kirjoittamisen taito näyttää kulkevan käsi kädessä lukemisen taitojen kanssa; lasten oppiessa lukemaan sanoja he oppivat myös kirjoittamaan niitä ja lasten oppiessa kirjoittamaan sanoja he oppivat myös lukemaan niitä. Samoin mikäli kokoavassa lukutaidossa on ongelmia, se näkyy yleensä myös kirjoituksen ongelmana.

Toisen vuosiluokan Tuen tarpeen arvioinnin väline kohdentuu näiden edellä mainittujen lukemisen sujuvuuden ja oikeinkirjoituksen taitojen arviointiin. Lukemisen sujuvuutta arvioidaan sanojen, lauseiden ja tekstin lukemisen tehtävillä sekä oikeinkirjoitustaitoa sanojen sanelukirjoitustehtävällä.

Taulukko. Lukemisen ja kirjoittamisen Tuen tarpeen tunnistamisen tehtävät toisella luokalla.
Taulukko. Lukemisen ja kirjoittamisen Tuen tarpeen tunnistamisen tehtävät toisella luokalla.

Kaikissa lukutaitotehtävissä (syksy, talvi ja kevät) suoritusaika on rajoitettu ja arvioinnin kohteena on lukemisen sujuvuus. Ryhmäarvioinnin Lukusujuvuus-tehtävässä lapsi lukee hiljaa mielessään väittämiä, ja merkitsee, onko väittämä totta vai ei. Lukusujuvuus tehtävästä on syksylle, talvelle ja keväälle rinnakkaiset versiot, jotka ovat samankaltaisia kirjain- ja sanamääriltään sekä lausetyypeiltään. Yksilöarvioinnissa lukemisen sujuvuutta arvioidaan kahdella ääneen lukemisen tehtävällä: Merkityksettömien sanojen lukemisella ja Tekstin lukemisella. Myös Tekstin lukemisen tehtävästä löytyvät rinnakkaiset versiot syksylle, talvelle ja keväälle. Ne ovat samankaltaisia aihepiireiltään (lemmikkieläintekstejä).

Kirjoittamistaitoa (syksy, talvi ja kevät) arvioivassa tehtävässä tarkastellaan sanojen oikeinkirjoitusta. Ryhmäarviointi sisältää Sanelukirjoituksen tehtävän, jolla arvioidaan erilaisia tavu- ja sanarakenteita sisältävien sanojen oikeinkirjoitusta. Syksyn, talven ja kevään sanelukirjoitustehtävät ovat rakenteeltaan rinnakkaisia (ks. tarkemmin Tekninen käsikirja).

Lomakkeet ja niiden käyttötarkoitus

Lukemisen ja kirjoittamisen tuen tarpeen tunnistamisen välineet sisältävät lomakkeita jokaiseen kolmeen ajankohtaan (syksy, talvi ja kevät). Eri ajankohtaan kuuluvat lomakkeet on helppo tunnistaa lomakkeiden etusivulla olevasta logosta.

Ryhmäarviointeja varten on lapsen tehtävälomake ja opettajan esitysohje. Yksilöarviointia varten on tarjolla lapsen tehtävämateriaali sekä opettajan esitysohje ja kirjaamislomake. Yksilökoontilomakkeelle kootaan lapsen arviointitiedot.

Taulukko. Lukemisen ja kirjoittamisen Tuen tarpeen tunnistamisen lomakkeet toiselle luokalle

syksytalvikevät
Lapselle Ryhmäarvioinnin tehtävät Ryhmäarvioinnin tehtävät Ryhmäarvioinnin tehtävät
Yksilöarvioinnin tehtävämateriaali Yksilöarvioinnin tehtävämateriaali Yksilöarvioinnin tehtävämateriaali
Tehtävien esittämiseen Ryhmäarvioinnin esitysohje Ryhmäarvioinnin esitysohje Ryhmäarvioinnin esitysohje
Yksilöarvioinnin esitysohje ja kirjaamislomake Yksilöarvioinnin esitysohje ja kirjaamislomake Yksilöarvioinnin esitysohje ja kirjaamislomake
Tulosten koontiin Yksilökoontilomake

Lapsen tehtävälomake (syksytalvi ja kevät) on pyritty laatimaan selkeäksi sijoittamalla vain yhtä tehtävätyyppiä samalle sivulle. Lisäksi ohjeistuksen tukena ovat sivutunnisteet. Yksilöarvioinnissa lapselle esitetään tehtäviä tehtävämateriaalista (syksytalvi ja kevät). Osioiden lukumäärä tehtävissä vaihtelee 20 (Sanelukirjoitus) ja 90 (Merkityksettömien sanojen lukeminen) välillä.

Opettajan esitysohjeet (syksytalvi ja kevät) sisältävät yleisiä ryhmäarvioinnin toteuttamiseen liittyviä ohjeita, tehtäväkohtaiset esitysohjeet sekä tietoa arvioinnin kestosta ja arviointiin tarvittavista välineistä. Yksilöarvioinnin tehtävien esitysohjeet sisältävät myös kirjaamislomakkeen (syksytalvi ja kevät), johon voi kirjata kunkin lapsen tehtäväkohtaiset suoriutumiset.

Arvioinnin jälkeen opettaja pisteittää tehtävät, koostaa lapsen tehtäväkohtaiset summapistemäärät ja siirtää ne yksilökoontilomakkeelle, joka on saatavilla käsikirjassa tai erillisenä lomakkeena. Opettaja etsii ja ympyröi lapsen pistemäärää vastaavat luvut eri tehtävissä. Taulukon tai lomakkeen vasemmassa ja oikeassa reunassa ovat persentiililuvut, joiden avulla opettaja voi suhteuttaa yksittäisen tehtäväsuorituksen laajaan viiteaineistoon. (Katso tarkemmat ohjeet kohdasta Arviointitiedon tulkinta).

Tehtäväkohtaisella laadullisella tarkastelulla opettaja saa viitteitä siitä, mitä osataitoja lapsi jo hallitsee ja missä osataidoissa lapsella on vielä harjoiteltavaa. Näin saadaan selville, mitä osataitoja tulisi tukea ja seurata yksilöllisesti, sekä mitä osataitoja kannattaisi mahdollisesti arvioida vielä tarkemmin. Taitojen tarkemmassa arvioinnissa voi käyttää yksilöarviointitehtäviä sekä Oppimisen seurannan välineitä.

Tehtävien pisteitys ja tulosten koonti

Kaikissa tehtävissä jokaisesta oikeasta vastauksesta annetaan yksi piste ja väärästä vastauksesta nolla pistettä. Vastaamattomasta kohdasta annetaan myös nolla pistettä.

Yleisen pisteitysohjeen lisäksi esitysohjeissa on esitetty joitakin tehtäväkohtaisia ohjeita. Jos ryhmäarviointitehtävässä lapsi on merkinnyt kaksi vastausta samaan tehtävään, vastaus tulkitaan vääräksi. Jos yksilöarviointitehtävässä lapsi korjaa vastaustaan, viimeksi annettu vastaus tulkitaan lapsen vastaukseksi ja pisteytetään. Kaikissa lukemisen sujuvuuden tehtävissä lasketaan yhteen aikarajan sisällä annettujen oikeiden vastausten määrä. Sanelukirjoitustehtävässä on myös esitetty tehtäväkohtaisia pisteytysohjeita.

Yksilökoontilomakkeeseen ympyröidään tehtävittäin lapsen tehtävälomakkeen pistemäärät. Lomakkeesta näkyvät myös pistemääriä vastaavat persentiililuvut.

Arviointitiedon tulkinta

Tuen tarpeen tunnistamisen välineiden (syksy, talvi ja kevät) pistemäärät ja persentiililuvut löytyvät alla olevasta taulukosta sekä yksilökoontilomakkeesta. Lapsen suoriutumista ryhmä- ja yksilöarviointitehtävissä voi verrata laajaan viiteaineistoon (n = 507—587).

Lapsen suoriutumisen tulkinnassa tulee ottaa huomioon arvioinnin ajankohta. Syksyn viiteaineisto on kerätty elo-syyskuun, talven viiteaineisto tammi-helmikuun ja kevään viiteaineisto huhti-toukokuun vaihteessa. Suositellaan, että arviointi tehdään vastaavina ajankohtina. Jos arviointi suoritetaan ennen ajankohtaa, jolloin viiteaineisto on kerätty (esimerkiksi talven arviointi tehdään marraskuussa), viitearvot ovat liian korkeat. Vastaavasti jos arviointi tehdään suositeltua ajankohtaa myöhemmin (syksyn arviointi tehdään lokakuussa), on lapsi ehtinyt saamaan opetusta enemmän kuin viiteryhmä ja viitearvot ovat liian alhaiset. Tulkinnassa tuleekin pohtia sitä, onko arvioinnin ajankohdalla vaikutusta tulosten tulkintaan.

Lapsen suorituksen vertaaminen laajempaan ikäverrokeista koostuvaan viiteaineistoon tapahtuu tehtävittäin hakemalla tehtävän pistemäärää vastaava persentiililuku käsikirjan taulukon tai yksilökoontilomakkeen vasemmasta tai oikeasta sarakkeesta. Persentiililuku kertoo siitä, kuinka lapsen suoriutuminen tehtävässä sijoittuu suhteessa samanikäisiin tai samalla luokkatasolla oleviin lapsiin. Esimerkiksi persentiililuku 10 kertoo, että lapsen suoritus sijoittuu alimpaan 10 %:iin, eli 10 prosenttia viiteryhmän lapsista saa saman tai alhaisemman ja 90% paremman pistemäärän tehtävässä. Vastaavasti persentiililuku 50 kertoo, että puolet lapsista suoriutuu tehtävässä yhtä hyvin tai heikommin ja puolet paremmin, eli lapsen suoritus vastasi ikäryhmän keskimääräistä suoritustasoa.

Yksilökoontilomakkeeseen ja persentiilitaulukkoon on järjestetty tehtävät osa-alueittain (lukeminen ja kirjoittaminen) sekä ajankohdittain (syksy, talvi, kevät). Lisäksi lukemisen osa-alueen sisällä tehtävät on järjestetty hierarkisen järjestyksen mukaan (Merkityksettömien sanojen lukeminen, Lukusujuvuus, Tekstin lukeminen).

Viitearvoihin verrattaessa on hyvä huomioida se, että kyseessä ei ole satunnaisotantaan perustuva normiaineisto, vaan viiteaineisto on kerätty vapaaehtoisten opettajien ryhmissä ympäri Suomea. Viiteaineistot ovat kuitenkin kooltaan suuria, joten viitearvoja voidaan pitää suhteellisen luotettavina.

Ryhmäarvioinnin Lukusujuvuustehtävän tulkinnassa on syytä ottaa huomioon runsas virheiden määrä. Lukusujuvuustehtävä on suunniteltu ensisijaisesti lapsen lukemissujuvuuden arviointia varten rajoittamalla suoritusaika kolmeen minuuttiin. Tehtävä sisältää yksinkertaisia väittämiä, jotka lapsen tulee lukea yksi kerrallaan ja päätellä, onko väittämä totta vai ei. Keskeinen tulos on kolmessa minuutissa annettujen oikeiden vastausten määrä. Se kertoo siis siitä, kuinka monta väittämää lapsi on ehtinyt määräajassa lukea. Väittämien oikeellisuuden päättelyn pitäisi olla hyvin helppoa. Mikäli lapsi tekee tehtävässä paljon virheitä, hän on voinut arvata suuren osan vastauksista eikä tehtävän tulos silloin anna kuvaa lapsen todellisesta lukemisen sujuvuudesta. Tällöin kannattaa lukemisen sujuvuuden arvioinnissa käyttää apuna muita tehtäviä, kuten esimerkiksi yksilöarviointitehtävissä olevia ääneen lukemisen tehtäviä. Runsas virheiden määrä voi turhan arvailevan lukutyylin ohella johtua myös heikosta teknisestä lukutaidosta. Tällöin on syytä siirtyä lapsen kanssa tekemään kokoavan lukutaidon harjoituksia.

Taulukko. Lukemisen ja kirjoittamisen toisen luokan persentiilitaulukko.
Taulukko. Lukemisen ja kirjoittamisen toisen luokan persentiilitaulukko.

Tunnistamisesta taitojen tarkempaan arviointiin ja seurantaan

Vaikka vaihtelu toisen luokan lukutaidossa on hieman pienempää kuin ensimmäisellä luokalla, on lasten taidoissa vielä suuria eroja, varsinkin lukusujuvuudessa. Osa eroista johtuu lasten erilaisista oppimiseen liittyvistä kyvyistä, mutta myös lapsen oppimisympäristöt ja kokemukset vaikuttavat suoritustasoon. Myös arviointivälineet, arviointitilanne sekä lapseen liittyvät tekijät kuten keskittyminen tai väsymys saattavat vaikuttaa arvioinnin luotettavuuteen (ks. tarkemmin Tietopalvelun kohdasta Arvioinnin tavoitteet). Eri tekijöiden vaikutusta on mahdotonta erottaa toisistaan tarkastelemalla pelkästään lapsen suoriutumista arviointitehtävässä. Tämän vuoksi on hyvä käyttää arvioinnissa monipuolisia keinoja, kuten muita arviointimenetelmiä ja havaintoja lapsen koulutyöskentelystä. Arviointivälineen tuottamaa tietoa ei siis ole syytä tulkita oppilaan oppimiskyvyksi tai taitotasoksi. Pikemminkin tietoa pitäisi käyttää opetuksen ja taitokohtaisen harjoittelun kohdentamisessa sitä tarvitseville lapsille sekä heidän oppimisensa ja taitojensa kehityksen seuraamisessa. Mahdollisten oppimisen pulmien tunnistamisen ja ennakoinnin kannalta taitojen kehityksen seuranta on tärkeää. LukiMat–palvelun Oppimisen arviointi kokonaisuutena tarjoaa opettajalle mahdollisuuden seurata, hyötyykö lapsi saamastaan lukemisen ja kirjoittamisen opetuksesta vai tarvitaanko lisätukea (ks. Oppimisen seurannan välineet).

sivun alkuun