Sijainti: Pääsivu Lukeminen Tietopalvelu Tukikeinot Lukivalmiuksien harjoittelu Fonologinen herkkyys

Fonologinen herkkyys

Esimerkki:

Eeli täytti esiopetusvuoden keväällä seitsemän vuotta. Kevätlukukaudella hänen oli vaikea tunnistaa yksinkertaisten sanojen alussa tai lopussa kuuluvia äänteitä, vaikka hän olikin niitä harjoitellut päiväkotiryhmän kanssa. Vaikeus näkyi monenlaisissa äänteiden kuuntelun tehtävissä esimerkiksi ”Mikä ääni kuuluu sanan ”auto” tai ”Outi” alussa? Entäpä lopussa?” –tehtävissä. Myös sanojen tavurytmin löytäminen oli työlästä.

 

Äännetietoisuuden ja fonologisen herkkyyden harjoittelu

Lukemisessa ja kirjoittamisessa on tärkeää kyetä erottamaan sanaa pienempiä osia kuten tavuja ja äänteitä. Leikki-iässä lapset kykenevät erottamaan tavun kokoisia sanan osia ja esiopetusiässä äänteitä. Jos lapsella on hyvät taidot äännetietoisuudessa, hänellä on myös hyvät valmiudet oppia lukemaan.

 

Äännetietoisuutta (eli fonologista herkkyyttä ja tietoisuutta) voidaan harjoitella monenlaisten tehtävien avulla. Tehtävistä helpoimpia on sellaiset, missä sanasta pitää tunnistaa tavu. Vaikeimpia tehtäviä edustavat tehtävät, joissa sanasta pitää tunnistaa äänne ja vaihtaa se joksikin toiseksi äänteeksi. Näiden kahden vaikeustasoltaan hyvin erilaisten tehtävien väliin jää monenlaisia muita tehtävätyyppejä.

 

Tutkimuksissa on todettu, että äännetietoisuuden harjoittelu esi- ja alakouluvaiheessa edistää lukutaidon omaksumista ja ehkäisee siihen liittyvien pulmien syntymistä.

 

Esimerkkejä harjoitteista:

Kotona, kerhoissa ja ryhmissä kannattaa ensiksi miettiä, onko olemassa tuttuja leikkejä, jotka edistäisivät äännetietoisuuden kehittymistä.  Monissa lasten lauluissa on nokkelia sanoituksia, riimejä, rytmejä ja sävelkulkuja, jotka edistävät kykyä erotella sanojen osia.

 

 

  • ”Vanhanajan” loru- ja laululeikit (myös uusia loruja ja runoja on saatavilla)

 

  •  Rytmileikit Tavutetaan sanat taputtamalla –leikissä keksitään sanoja ja taputetaan niiden tavut. Esimerkiksi: au-to (2 taputusta), au-rin-ko (3-taputusta), e-le-fant-ti (4 taputusta)

 

 

  • Minimipareilla leikkiminen: Esimerkiksi tehdään kuvaparit: tiili-tilli, uni-uuni,  mato-matto ja pelataan näillä siten, että pyritään löytämään kuvapari joka kuulostaa melkein samanlaiselta.

 

 

 

  • Laiva on lastattu”- leikki . Jokainen osallistuja  keksii vuorollaan tietyllä tavuilla tai äänteillä alkavia sanoja.

 


Esimerkkejä materiaaleista: 

  • Mäkinen, M (2004). Kummi 3: Lukemisen aika, leikin taika. NMI-julkaisu.
  • Tornéus, M., Hedström, G.-B., & Lundberg, I. (1991). Löytöretki Kieleen – Leikkejä ja Harjoituksia. VAPK-kustannus.

 

Kirjallisuutta:

Brady, S., Fowler, A., Stone, B., & Windury, N. (1994). Training phonological awareness: A study with inner-city kindergarten children. Annals of Dyslexia, 44, 26-59.

 

Lundberg, I., Frost, J., & Petersen, O. (1988). Effects of an extensive program for stimulating phonological awareness in preschool children. Reading Research Quarterly, 23, 263-284.

 

Poskiparta, E (2002). Remediation of Reading Difficulties in Grades 1 and 2. Are Cognitive Deficits Only Part of the Story? Dissertation. Turun yliopiston julkaisuja.  Sarja 254.

sivun alkuun