Sijainti: Pääsivu Lukeminen Tietopalvelu Lukivaikeudet Vaikeudet luetun ymmärtämisessä

Vaikeudet luetun ymmärtämisessä

Lukemisen yksinkertaisen mallin mukaan lukeminen koostuu teknisestä lukutaidosta eli sanantunnistuksesta ja luetun ymmärtämisestä. Tämän mallin perusteella voidaan ajatella, että luetun ymmärtämisen ongelmat voivat olla seurausta siitä, että lapsella on ongelmia sanan tunnistamisen taidoissa, kielellisen ymmärtämisen taidoissa tai molemmissa taidoissa yhtä aikaa. On selvää, että jos peruslukutaito on vielä heikko, ei myöskään luetun ymmärtäminen ole mahdollista. On tärkeää huomioida, että sujuva lukeminen ei kuitenkaan johda automaattisesti hyvään ymmärtämiseen. Hyperleksiasta puhutaan, kun lapsi hallitsee hyvin lukemisen perustaidon, muttei oikein ymmärrä lukemaansa. Tällaisten lukemisen perustaidon hallitsevien, mutta silti luetun ymmärtämisen ongelmien kanssa painivien lasten tutkiminen voi onneksi tuoda lisävaloa luetun ymmärtämisen ongelmien selvittämiseen.

Mistä ongelmat voivat johtua?

On havaittu, että lukemisen perustaito ja luetun ymmärtäminen kilpailevat rajoitetusta määrästä resursseja. Kun peruslukutaito, erityisesti lukunopeus paranee, resursseja jää käytettäväksi tekstin ymmärtämiseen. Näin nopeamman lukemisen ajatellaan edesauttavan luetun ymmärtämistä.  Tällainen kehitys onkin tyypillistä lukemaan opettelun alkuvaiheessa. Lapsi oppii ensin tarkan lukemisen taidon ja kehittyy vähitellen lukemisen sujuvuudessa. Tämän seurauksena myös luetun ymmärtäminen kehittyy.

Heikon luetun ymmärtämisen taustalla voi olla myös liian vähäinen lukeminen. Ajatellaan, että nämä lapset eivät ole saaneet riittävästi kokemusta lukemisesta. Syinä vähäisille lukukokemuksille voi olla esimerkiksi pulmat puhutun kielen ymmärtämisessä jo ennen lukemaan opettelua. Nämä kielelliset pulmat ovat vaikuttaneet siihen, ettei lapsi välttämättä ole ollut kiinnostunut lukemisesta. Näin ollen hän ei ole hyötynyt samasta lukemiskokemuksesta yhtä paljon kuin toverinsa. Tämä vähäisempi määrä lukemiskokemuksia taas on johtanut suppeampaan sanavarastoon.

Lukukokemusten puute ei kuitenkaan yksin voi selittää luetun ymmärtämisen pulmia.

Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin luetun ymmärtämiseen liittyviä pulmia jaottelemalla taidot luetun ymmärtämisen perusvaatimuksiin ja ylemmän tason prosesseihin (Kuvio 1). Samaa jäsennystä käytettiin Ymmärtämisen kehittyminen -kappaleessa.

Luetun ymmärtämisen perusvaatimukset ja ylemmän tason prosessit

Kuvio 1. Luetun ymmärtämisen perusvaatimukset ja ylemmän tason prosessit

Perusvaatimukset

Luetun ymmärtämisen yhtenä tärkeänä perustana on kuullun ymmärtäminen. Näissä molemmissa kielellisissä taidoissa tarvitaan samoja prosesseja. On huomattu, että luetun ymmärtämisen ongelmat eivät rajoitu pelkästään kirjoitetun tekstin ymmärtämisen ongelmiin. Näyttää sille, että vaikeuksia on kielellisessä ymmärtämisessä laajemminkin. Tutkimuksissa on löydetty erityisesti sanavarastoon, sanojen merkityksiin ja kielelliseen tulkitsemiseen liittyviä vaikeuksia.

Luetun ymmärtäminen on yhteydessä sanan tunnistamisen taitoon niin lapsilla kuin aikuisillakin. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että lukijoilla, joiden luetun ymmärtäminen on heikkoa,  lukeminen olisi tehotonta tai paljon resursseja vaativaa. Heikkojen luetun ymmärtäjien fonologisen prosessoinnin taidoista on olemassa ristiriitaisia tutkimustuloksia. Yksimielisiä ollaan kuitenkin siitä, että luetun ymmärtämisen ongelma ei voi selittyä pelkästään peruslukutaidon ongelmilla.

Tutkimusten perusteella on löydetty näyttöä siitä, että heikoilla luetun ymmärtäjillä on suppeampi tuottava ja ymmärtävä sanavarasto.  Vaikka yhteys on ilmeinen ja monissa tutkimuksissa tunnistettu, heikko sanavarasto ei yksinään pysty selittämään ymmärtämispulmia.  Heikoilla luetun ymmärtäjillä on ongelmia myös tehtävissä, jotka sisältävät vain heille tuttua sanastoa. Heille näyttää olevan myös vaikeampaa käyttää hyväkseen kielen merkityksiä uusien sanojen oppimisessa ja sanavarastonsa jäsentämisessä. Näyttää myös siltä, että heikoilla luetun ymmärtäjillä on enemmän vaikeuksia hyödyntää aikaisempia tietojaan tekstin tulkinnassa. Arvellaankin, että he käyttävät lähinnä vain tietoja, jotka he ovat huolella ja tarkasti sisäistäneet.

On myös huomattu, että monilla on pulmana rajoitetumpi työmuistin kapasiteetti. Tutkimushavainnot osoittavat, että parhaita muistitehtäviä hyvien ja heikkojen luetun ymmärtäjien erotteluun ovat tehtävät, joissa tarvitaan sekä tarkkaavuuden ohjaamista että kielellisen tiedon käsittelyä. Näyttää siis sille, että heikkouksia löytyy niin yleisistä työmuistin tekijöistä kuin erityisesti kielellisiin taitoihin liittyvistä työmuistin tekijöistä. Vaikeudet näyttävät liittyvän myös kielen semantiikkaan eli merkityksiin. Heikoille luetun ymmärtäjille vaikuttaa olevan erityisen vaikeaa säilyttää luetun merkitys mielessä, vaikka pinnallisemman tiedon palauttamisessa ei olisikaan suuria vaikeuksia.

Ylemmän tason prosessit

Jotta lukija ymmärtäisi tekstiä, hänen  täytyy miettiä, mitä tekstillä halutaan sanoa ja tehdä siitä omia päätelmiään. Tämä päätelmien tekemisen taito on erityinen haaste heikolle luetun ymmärtäjälle.

Mikä sitten tekee toisista taitavampia päätelmien tekijöitä? On ehdotettu, että heikot ymmärtäjät eivät tiedä, milloin päätelmiä olisi hyvä tehdä. He eivät myöskään näyttäisi tekevän niitä yhtä spontaanisti kuin taitavammat tekstin ymmärtäjät. Heidän prosessointitaidoissaan saattaa myös olla rajoituksia, jotka heikentävät mahdollisuuksia yhdistää luettua tekstiä ja aikaisempaa tietoa. Lisäksi on mahdollista, että heidän yleistiedoissaan on puutteita, jotka vaikeuttavat päätelmien tekemistä.  Kielellisen työmuistin kapasiteetilla on myös osuutta eri lukijoiden erilaisiin päätelmientekotaitoihin. On kuitenkin näyttöä siitä, että päätelmien tekeminen ja taito yhdistellä tekstin eri osat mielekkääksi kokonaisuudeksi ennustavat paremmin luetun ymmärtämistä kuin työmuisti, kielellinen älykkyysosamäärä, sanasto tai perussanantunnistuksen taito.

Ymmärtämisen valvomisella tarkoitetaan niitä prosesseja, joiden avulla lukija valvoo, onko hän ymmärtänyt lukemansa. Ilmeisesti heikommilla luetun ymmärtäjillä on puutteita toiminnoissa, jotka edistävät ymmärtämisen tarkkailua. Heille tyypillisiä ovat seuraavat piirteet: He eivät yhtä aktiivisesti näytä pohtivan tekstissä esiintyviä poikkeavuuksia tai epänormaalisuuksia.He eivät myöskään näytä löytävän yhtä tarkasti tekstissä esiintyviä epäjohdonmukaisuuksia tai merkityksettömiä sanoja tai lauseita.

Ymmärtämisen valvomisen osuus heikon luetun ymmärtämisen selittäjänä ei kuitenkaan ole täysin selkeä. On nimittäin myös esitetty, että heikko ymmärtämisen valvominen olisi seurausta heikosta luetun ymmärtämisestä.

sivun alkuun