Lasten motivointi Ekapelin pelaamiseen
Motivaatio on tärkeä osa oppimista, myös Ekapeliä pelattaessa. Motivoitunut lapsi keskittyy pelissä esiintyviin kirjaimiin, tavuihin ja sanoihin niin, että ne jäävät hänen mieleensä. Hän jaksaa myös yrittää vaikeuksista huolimatta ja palata pelin ääreen kertaamaan opeteltavia asioita niin monta kertaa, että mielikuvat opitusta vahvistuvat ja automatisoituvat.Â
Â
Toisinaan lapsen pelaamismotivaatio voi kuitenkin hiipua. Ekapeli voi tuntua vaikealta, esimerkiksi koska joitakin kirjaimia voi olla vaikea oppia erottamaan toisistaan samankaltaisen äänne- tai ulkoasun vuoksi. Samantyyppisinä toistuvat pelisessiot voivat myös alkaa kyllästyttää lasta.
Â
Ekapelin motivoivuutta on pyritty kehittämään koko ajan eteenpäin, mutta koska pelin perusperiaate on tarjota runsaasti toistoa, on mahdollista, että lisätyistä motivoivista ominaisuuksista huolimatta se silti kyllästyttää ja turhauttaa joitakin lapsia. Tämän vuoksi käsittelen tässä kirjoituksessa Ekapelin pelaamiseen liittyviä motivaatio-ongelmia ja esitän joitakin vinkkejä, joiden avulla pelaamisinnokkuutta ja pelaamisen keskittymistä voidaan yrittää parantaa.
Â
Pelaamisinnon hiipuminen ajan mittaan
Â
Toisinaan lapsen pelaamisinto voi lopahtaa ennen kuin pelaamiselle asetetut tavoitteet (esimerkiksi lukemaan oppiminen) ehtivät toteutua. Tällaista kyllästymistä voi pyrkiä ehkäisemään. Ensinnäkin kannattaa muistaa, että aikuisten asennoituminen pelaamiseen vaikuttaa myös lapsen asenteisiin. Jos opettajat ja vanhemmat suhtautuvat Ekapeliin myönteisesti ja muistavat aina välillä todeta lapselle, miten hieno ja hyödyllinen tapa opetella uutta Ekapelin pelaaminen on, asenne toivon mukaan tarttuu myös lapseen. On hyvä aika ajoin muistuttaa lasta siitä, miten paljon hyötyä lukutaidon oppimisesta on elämässä, ja antaa lapsen itsekin huomata, kuinka hänen taitonsa kehittyvät koko ajan. Esimerkiksi esikouluikäisen lapsen kanssa kannattaa lukea ja katsella kirjoja yhdessä, ja pyytää lasta nimeämään sieltä tuttuja kirjaimia ja tunnistamaan sanoja. Opettajien ja vanhempien tulisi pyrkiä antamaan lukemispulmista kärsiville lapsille mahdollisimman monta onnistumisen kokemusta lukutehtävien parissa.
Â
Ajan mittaan tapahtuvaa kyllästymistä voi pyrkiä ehkäisemään myös kiinnittämällä Ekapelin pelaaminen osaksi päivittäisiä rutiineja, jolloin lapsi tottuu huolehtimaan päivittäisestä pelihetkestä vähän niin kuin hampaidenpesusta.
Â
Jos lapsen peli-into kuitenkin pääsee hiipumaan siinä määrin, että pelin ääreen siirtyminen ja siihen keskittyminen käyvät vaikeaksi, yksinkertaisin tapa palauttaa kadonnut motivaatio on luultavasti pienen aikalisän ottaminen pelaamisesta. Tämän aikana keskitytään harjoittelemaan lukemista toisenlaisilla menetelmillä. Voi hyvinkin olla, että muutaman viikon tai jopa päivän kuluttua lapsi haluaa palata taas Ekapelin pariin.
Â
Pienten palkkioiden, kuten tarrojen antamista voi harkita. Palkitsemista ei kuitenkaan kannata aloittaa heti ensimmäisestä pelikerrasta alkaen, vaan vasta sitten, kun lapsen innostus on alkanut hiipua. Pelaamisen alussa lapset ovat yleensä kiinnostuneita ja innokkaita pelkän pelaamisen itsensä vuoksi, eikä mitään erillisiä palkkioita tarvita. Ulkoiset palkkiot saattavat saada lapsen suuntautumaan pelkästään näiden haalimiseen, ilman että hän pyrkisi pelatessaan parhaimpaansa. Vaarana voi jopa olla, ettei lapsi myöhemmin enää suostu pelaamaan oppimispelejä tai tekemään koulutehtäviä ilman, että hän saa palkaksi tarroja tai karkkia. Näin ei toki tavallisesti tapahdu. Jos lapsen pelaamismotivaatio pääsee katoamaan, eikä aikalisästä ole hyötyä, voi kokeilla pienen palkkion antamista jokaisesta pelatusta sessiosta, tai ehkä jonkin isomman palkkion antamista aina kun tietty määrä pelisessioita (esimerkiksi 10) on suoritettu. Palkkion ei tarvitse olla aina tavaraa, vaan se voi yhtä hyvin olla vaikkapa perheen yhteinen ruuanlaittohetki, jossa pelaajalapsi on saanut päättää, mitä ateriaksi valmistetaan.
Â
Peliin tai pelaamisympäristöön liittyvät motivoitumista häiritsevät tekijät
Â
Ekapelin haastavuus ja siihen liittyvä toistuvien virheiden tekeminen voi aiheuttaa motivaatiopulmia joillekin lapsille. Vaikka Ekapeli on suunniteltu niin, että se mukautuu joustavasti lapsen osaamistasoon, on mahdollista, että lapsi joskus kokee epäonnistuvansa tai ärsyyntyy virheiden tekemisestä. Jos lapsen pelaaminen ei tunnu etenevän, ja hän turhautuu tämän vuoksi, on hyvä pitää pelaamisessa tauko ja harjoitella vaikeita sisältöjä muiden vastaavien harjoitteiden avulla. Jonkin ajan kuluttua Ekapeliä voi kokeilla uudelleen ja silloin lapsi todennäköisesti pääsee läpi vaikeasta kohdasta. Lasta kannattaa aina muistaa kehua hyvistä yrityksistä, vaikka osioista läpipääsy ei heti onnistuisikaan.
Â
Joidenkin lasten voi olla vaikea keskittyä pelaamaan Ekapeliä. Keskittymisen puutteesta kertovat esimerkiksi jatkuva pelistä poispäin vilkuilu, levoton liikehdintä tai tietokoneen lähettyvillä olevien esineiden tutkiminen pelaamisen aikana. On tärkeää, että lapsi jaksaa olla tarkkaavainen pelisession alusta loppuun, sillä mitä tiiviimmin lapsen huomio kohdistuu opittaviin asioihin, sitä paremmin ne jäävät hänen muistiinsa.
Â
Aikuisen läsnäolo pelaamisen aikana edistää yleensä keskittymistä. Jos lapsi on hyvin levoton tai tarkkaamaton, voi olla välttämätöntä, että joku on hänen lähettyvillään ohjaamassa tarvittaessa huomiota peliin.
Â
Myös lapsen pelaamisympäristö vaikuttaa siihen, miten helppo hänen on suunnata huomionsa pelaamiseen ulkopuolisten häiriötekijöiden sijaan. Pelipaikan rauhallisuus on tärkeää. Täydellistä hiljaisuutta on luonnollisesti vaikea saavuttaa esimerkiksi päiväkodeissa, mutta hyvät, ulkopuolisia ääniä eristävät kuulokkeet auttavat asiaa. Kuulokkeiden on tärkeää olla sellaiset, jotka tuntuvat lapsen päässä mukavilta.
Â
Tietokone ja hiiri tulee asetella niin, että niiden käyttäminen sujuu lapselta vaivattomasti, ilman että hänen tarvitsee kurkotella nähdäkseen, mitä ruudulla tapahtuu tai ulottuakseen hiireen. On myös hyvä varmistaa, että lapsi osaa käyttää hiirtä riittävän sujuvasti, ja osaa esimerkiksi tarvittaessa siirtää hiirimatolta pois liukuneen tai kannettavan tietokoneen kylkeen juuttuneen hiiren takaisin paikoilleen.
Â
Â


